Home sweet home!

Nyt on selvitty joulusta ja lomasta taas. Kerrottavaa on jonkin verran, joten erottelen päivät erikseen ja heittelen vähän kuvia väliin... Eli megapostaus luvassa jälleen!

Perjantaina hain lapset koulusta klo 14.30, palattiin kotiin ja päätin aloittaa kokoamaan piparkakkutaloa, jotta lapset voisivat koristella sen. No....2.5h myöhemmin se ei vieläkään pysynyt kasassa ja meinasin viskata koko pinon hevonkuuseen. Ensi kerralla kokoan sen suoraan vaan pikaliimalla... No, vähän narua ja kirosanoja ja sain sen pysymään jotenkuten koossa. Oli pakko lähteä hakemaan päivällistä ja tuulettumaan hetkeksi, ja sitten palasin kotiin ja saatiin vihdoin talo koristeltua. Pakkasin viimeiset tavarani, ja n. klo 20 C tuli noutamaan minut. ja suunnattiin nokka kohti Providencea. Katseltiin telkkaria, chillattiin, järjesteltiin viimeiset tavarat kuntoon, ja päästiin jossain vaiheessa yötä nukkumaankin. 

Times Squarella oli jengiä jouluaattonakin...

Lauantaiaamuna heräiltiin joskus kahdeksan maissa ja lähdettiin ajoissa kohti autovuokraamoa noutamaan kulkuneuvoa reissua varten. No, autovuokraamon "asiakaspalvelun iloinen ammattilainen" ei uskonut kun sanoin että debit/credit-kortti toimii ainoastaan luottokorttina täällä Jenkeissä, ja ei suostunut edes kokeilemaan josko se toimisi. Loppujenlopuksi jouduttiin lähtemään ilman autoa sieltä vuokraamosta, sillä siitä korttiongelmasta ei päästy yli eikä ympäri, ja debitillä maksamiseen olisi tarvinnut kaikenmaailman palkkakuitit ja sähkölaskut osoitteen todistamiseksi ja ties mitkä. Aivan naurettavaa!

Jouluvalohökötys Fifth Avenuella

Päätettiin sitten (kyllä, jouluaattona, jolloin kukaan muu ei tietystikään vuokraa autoja lähteäkseen sukuloimaan jne...) lähteä etsimään autoa muualta, ja monen "ei-oo":n jälkeen päädyttiin TF Green:ille (Providencen lentokenttä), ja kysyttiin jokaiselta tiskiltä että mikä on halvin auto. Jouduttiin maksamaan $160 alkuperäisen, suunnitellun $60 sijaan! Siihen vielä tankki bensaa $50, lentokenttälisä 10% ja lisäkuski kahdelle päivälle $26, ja konkurssi olikin melkein sitä myöden selvä. No, me rikkaat twenty-something:it ei annettu asian lannistaa sen enempää vaan lähdettiin isolla maasturilla kohti New York Cityä. Voitiin todeta sekä meno- että tulomatkalla että Connecticut on aika turha osavaltio, ei millään pahalla... Se on lähinnä vain iso läpikulkutie jossa on bensa-asemia ja juna-asemia.... Toki New Haven jne ovat varmasti kivoja paikkoja, mutta Interstate 95 kun ajelee niin on kyllä aika tylsää... Isot plussapisteet kyllä minulle ja C:lle, löydettiin hotellille (West 47th Street, ihan Times Squarella) ilman GPS:ää! Parkkitalo oli hotellin kyljessä, heitettiin avaimet parkkimiekkoselle ja käveltiin 5 askelta hotelliin. 

Wollman Rink Central Parkissa.

Pienen lepohetken jälkeen lähdettiin Times Squarelle kävelemään, ja minä tietysti C:ltä joululahjaksi saamani upean uuden kameran kanssa megaturistina räpsin kuvia kaikesta. Käveltiin pitkin poikin pari tuntia, käytiin downtownissa Checkers-nimisessä pikaruokalassa syömässä (C sanoi että on kyllä Floridassa parempaa, ei kyllä ollut valittamista, vedettiin hampparit ja sivuun bacon cheddar fries). Sitten takaisin hotellille, ja nukahdettiin molemmat hetkeksi. 

Joulukoristeita Rockefeller Centerin lähistöllä

Joskus iltakymmeneltä tms lähdettiin takaisin Times Squarelle hakemaan vähän juotavaa kaupasta, ja päädyttiin hankkimaan myös Ben & Jerrys-jäätelöä, ja palattiin taas takaisin hotellihuoneeseen mussuttamaan jätskiä ja chillailemaan. Kunnon Yksin Kotona 2-joulu, jäätelöä hotellihuoneessa Nykissä, haha... Päästiin viimein yöunille joskus kahden-kolmen aikaa yöllä.

9/11 Memorial, yksi kahdesta altaasta

Aamulla ylös ja suihkun kautta check-out hotellista, haettiin auto parkkihallista ja siirrettiin kadulle parkkiin, koska jopa NYC:ssä katuparkki on ilmaista sunnuntaisin. Parkkihalleista voi Manhattanilla joutua pulittamaan jopa jotain $14 per tunti! (Siis sellaiset 10 euroa!) Löydettiin parkkipaikka parin korttelin päästä 9/11-Memorialilta, jonne siis onnistuttiin hankkimaan visitors passes fiksuun kellonaikaan. Vierailu siellä on ilmaista, mutta liput pitää varata etukäteen. Oli hieno kokemus nähdä kyseinen memorial, ja tiedän että jenkkimiehelleni oli tärkeää päästä näkemään se paikan päällä. 

Freedom Tower:in rakennystyöt edistyvät kovaa vauhtia

Memorialilta lähdettiin aamupalalle/lounaalle läheiseen pizzeriaan, joka sattui olemaan auki. Ja sieltä käveltiin Staten Island Ferry:lle ja käytiin ilmaisella risteilyllä... Oli kivaa vihdoin saada räpsittyä kunnollisia kuvia Vapaudenpatsaasta! Risteilyn jälkeen suunnattiinkin metrolla takaisin autolle, ja lähdettiin ajelemaan C:n kämpille Providenceen. Oli kiva reissu, mutta oli kiva palata tyhjään taloon (B ja A olivat ystävänsä luona joulua viettämässä). Katseltiin vähän leffoja jne, ja joulupäivä oli pulkassa.

C risteilee... Taustalla Vapaudenpatsas. Ja lintukin!

Maanantaina C päätti ettei mene töihin (olisi halutessaan voinut mennä, mutta päätti että ottaa vapaaksi, ja oli hyvä päätös, sillä se mies tarvitsi kyllä loman!). Ilmoitin host-isälle että tulenkin kotiin vasta tiistaina... Käytiin vähän kaupoissa katselemassa kaikenlaista tavaraa jota ei tarvita, ja kurvattiin ruokakaupan kautta kotiin kokkaamaan päivällistä. Loppuilta löhöttiin olohuoneen lattialla, peiton päällä, katsomassa pari dokumenttia, Limitless, Dazed and Confused ja jotain muutakin kai. Ihanan rento ilta! 

Lady Liberty

Tänään nukuttiin puolillepäivin ja pakkasin tavarani, ja C heitti minut kotiin ja jatkoi siitä töihin. Kotona odotti iso "stocking" eli joulusukka täynnä pikkulahjoja (tuli iTunes-lahjakorttia, suihkugeeliä, suklaata ja vaikka mitä), Origins:in naamanpesuainetta ja kaikenlaista mukavaa. Ja host-isä vielä sanoi että "Mene vaan huoneeseen rentoutumaan tai jotain, ota vaan päivä vapaaksi!". No, mitäs siihen muutakaan sanomaan kun että "Juu okei kiitti!" Illasta kävin aussi-M:n kanssa vaihtamassa kuulumisia päivällisellä Applebees-ravintolassa. Oli siis äärimmäisen chilli päivä tänäänkin. Huomenna kai sitten töitä taas. Saas nähdä miten käy! 

Kotimatkalla...

No, tässä kai nämä tärkeimmät! Kohta onkin jo viikonloppu ja uusivuosi! Katsotaan jos keksin jonkun 2011-vuosikatsauksen jossain vaiheessa... Jos en enää bloggaile tämän vuoden puolella, niin Hyvää Uuttavuotta 2012 kaikille lukijoille tasapuolisesti! 

Enää pari yötä jouluun!

Tiistait ja keskiviikot näyttävät olevan mun bloggauspäiviä... Ja melkein aina kirjoittelen yömyöhään, nytkin kello on tätä aloittaessa jo pari minuuttia vajaa 1 yöllä. No, ei voi mitään. Viime viikot on päivärytmi muuttunut vähän sekaiseksi. Aamulla herään klo 7 laittamaan lapset kouluun, sitten menen jossain 8 ja 10 välissä päikkäreille, ja nukun jonnekin 12-13.30 asti (usein menee kevyesti päikyt 9-13.30...), siitä lasten koululle klo 14.15, töitä johonkin 19-21 asti ja sitten keikun hereillä ainakin klo 1 asti, joskus voi mennä klo 3 saakka ennenkuin raahaudun sänkyyn. Ja seuraavana aamuna väsyttää, ja pyörä pyörii. No, jos sitten ensi vuonna ryhdistäytyisi taas. 

Muuten, nyt voi melkein jo aloittaa countdownin au pair-ajan loppumisesta. Eka vuosi laskeskeltiin että kuinkas monta kuukautta onkaan jo oltu, ja "puoli vuotta, wau!" jne, ja nyt voi todeta että 13kk on takana, ja aika tarkalleen 8kk jäljellä. Noin 32 viikkoa. Hurjaa! Talvi kuluu äkkiä, ensi viikon jälkeen eletään jo vuotta 2012. Sitten pitää hoitaa parit kurssit pois alta, että saa extension-vuoden opintopisteet kasaan, ja yhtäkkiä onkin jo kevät ja kesä. Ja sitten ei olekaan montaa viikkoa jäljellä. Olen sanonut jo vuosia, jokaisen ulkomailla viettämäni ajanjakson jälkeen, ja sanon taas,  että aika kuluu NIIN nopeasti! Puoli vuotta kuluu silmänräpäyksessä, ja vuosi aivastuksessa. Eli jos joku sieltä Cultural Caren sivujen kautta tänne blogiin löytää, ja pohdiskelee lähtöä ja miettii että mitäs jos ja kuin ja vuosi poissa ja... Aika kuluu jo normaalisti todella nopeasti, ja täällä USA:ssa kun on työt ja matkailut ja shoppailut ja kaiken maailman aktiviteetit, niin vuosi on ohi nopeammin kuin mitä edes ehtii tajuamaan. Ensimmäiset puoli vuotta melkein menee työrutiineihin ja perhe-elämään ja ympäristöön sopeutumiseen. Ja sitten onkin jo eka puolisko ohi, ja lähtölaskenta alkaa. Eli älkää missään nimessä huolestuko ajan pituudesta ja kotoa poissaolemisesta, vaan lähtekää tutkimaan maailmaa, kyllä se tuttu koti-Suomi siellä aina pysyy! 

Noniin, nyt kun on ajan kulumiset taas selvitelty, voidaankin siirtyä ajankohtaiseen aiheeseen, eli jouluun! Kävin tiistaina ostamassa joululahjat host-perheelle, ja siinä samassa ostin myös yhden lahjan C:lle. Host-poika (7v, urheiluhullu) saa lapsille tarkoitetun harjoittelu-lumilaudan (sopii pulkkamäkeen yms). Hän näki sen kaupassa ja totesi että olisi NIIN hieno juttu saada oma lumilauta. No, au pair tietysti heltyi ja kävi tällä viikolla kyseisen muovinkappaleen noutamassa. Host-tyttö (11v, tykkää yleensä rauhallisista aktiviteeteista) saa oman scrapbooking-setin. Hän on katsellut mun scrapbookia ja totesi että olisi kivaa tehdä oma scrapbook omista jutuista. No, se homma on nyt hoidossa. 

Tietysti täytyy myös muistaa mun kahta jenkkimiestä: Host-isälle (43v, rakastaa ruuanlaittoa aina kun ehtii) hankkisin (huom: kyllä, turkulainen konditionaali-imperfekti!) kunnon keittiöveitsen ja pari kunnon leikkuulautaa, kun talossa olevat keittiövälineet ovat kamalia ja veitset tylsiä ja leikkuulaudat aivan järkyttäviä. C (pistetään hänenkin ikänsä tähän: 27v!) saa honey badger-t-paidan (kun hän on "the honey badger", katsokaa "Honey badger, narration by Randall" tms Youtubesta jos video ei ole tuttu). Tilaan hänelle myös kadonneen tilalle kuukausia etsimäni ja vihdoin löytämäni New Eran Boston Red Sox-lippiksen. Lippis siis katosi vuosia sitten, ja miekkonen on sellaista etsinyt kissojen ja koirien kanssa netistä ja kaupoista ja Ebaysta jne. Vihdoin sain sellaisen fiksattua (suunnittelin täysin samanlaisen New Eran sivuilla), se menee tilaukseen uudenvuoden jälkeen, ja yksittäis-uniikki-lippis ilmestynee tehtaalta postissa tänne viimeistään helmikuun puolivälissä. (Tuon joululahjan kekseliäisyydestä ja salapoliisi- ja designtyöstä pitäisi melkein saada Vuoden Tyttöystävä-palkinto!)

Eli jouluvalmistelut ovat melkeinpä joulusiivousta ja piparitalon rakentamista vailla valmiita. Ja ne hommat pitäisi hoitaa huomenna. Perjantai-iltana lähden täältä C:n kyydillä Providenceen ja sieltä lauantaiaamuna vuokra-autolla körötellään New Yorkiin. Joulu vietetään ihan kahdestaan rentoutuen ja lomaillen, käydään 9/11-memorialilla, ja toivon mukaan luistelemassa. Loppuaika sujunee löhötessä ja chillatessa. Kotiin palaan joko maanantaina tai tiistaina, riippuu fiiliksistä. Kysyin host-isältä että jos sopii että tulen maanantaina iltapäivällä kotiin (C heittää minut kotiin  ennenkuin menee töihin), ja host-isä sanoi "Kunnet vaan ota koko päivää vapaaksi?!". Sanoin että en oikeastaan tarvitse edes niin paljoa vapaata, että joskos sen puoli päivää... "No ota nyt vaan se maanantaikin vapaaksi!". Okei okei! =D Mutta jos C päättää mennä tapanina töihin, niin palaan kotiin aikaisemmin. Ja perjantaina 30.12 toivon mukaan suunnataan nokka Providenceen uudenvuoden viettoon. 

Nyt on aika vetäytyä unten maille, huomenna täytyy jaksaa tehdä pitkä päivä. Toivotan kaikille blogini lukijoille rauhallista joulua! (Tai siis tietysti jenkkityyliin "Happy Holidays", ettei vaan kukaan loukkaannu...). Nauttikaa suomalaisista jouluruuista ja perheen ja läheisten ja muiden tärkeiden ihmisten kanssa olosta. Katsokaa joulurauhanjulistus. Ja lumiukko, ja Samu-Sirkan joulutervehdys. Syökää se ekstra-annos laatikoita ja kinkkua, "vaikka ei pitäisi". Ja PALJON konvehteja. Joulu on vain kerran vuodessa, juhannus on sentään joka vuosi! 

Itselläni tulee olemaan hyvin erilainen joulu, mutta onneksi saan sentään viettää pyhät oman kullan kanssa. =) Ja aion yrittää levittää suomalaista joulutraditiota kääntämällä seuraavan biisin sanat C:lle joulun kunniaksi! Se on melkeinpä kansalaisvelvollisuus! =)

"Joulu täynnä on kinkkua ,kylkeä, potkaa,

läskiä, niskaa ja tietenkin votkaa

Kun loppuu aatto ja alkaa yö

Ihminen on sitä mitä hän syö"

Hyvää Joulua! God Jul! Merry Christmas! Joyeux Noël! <3

10 päivää jouluun!

Kello on jo yli puolenyön, keskiviikkoa elellään jo. Ajattelin näin iltapuhteeksi, C:n kanssa tekstailun lomassa, päivittää taas vähän kuulumisia. (C kun tekee iltavuoroa, n. 14-01). Joulu lähestyy hurjaa vauhtia, enää puolitoista viikkoa jäljellä! Jouluksi on jo suunnitelmat aika kasassa, mutta palaan niihin tuonnempana. Edessä taitaa olla aikamoinen megapostaus, ihan tylsistymisen kunniaksi, jos ei muuta. 

Nyt asiaan: Viime viikonloppu oli aivan mahtava! Kävi aivan huippu tuuri, minun piti nimittäin vaihtaa vapaailta päittäin host-isän kanssa, eli olisin vapaa lauantai-illan jos olisin töissä perjantaina. Halusin vaihtaa, koska meillä oli C:n kanssa lauantaiksi suunnitelmia. No. Host-isä poti flunssaa melkeimpä koko viikon, ja tässä tulos:

Perjantaina hain lapset koulusta, menin host-pojan kanssa Targetiin joulukoriste/yms krääsäostoksille (ts. host-isä heittää rahaa kouraan, "Pitäkää hauskaa!" "Okei!"). Palailtiin kotiin aika myöhään, (oltiin poissa n. 14-17.30), ja tilattiin pizzaa ja väsäilin vähän kotitöitä ja odottelin että koskas host-isä lähtee. Avasin sitten suuni ja kysäisin "Mitäs on suunnitelmissa tänään?". Nuhanenä  vastasi "En mä lähe kyllä mihinkään tänään. Pistä lapset maate ja voit lähteä.". WHOOP WHOOP! Ja äkkiä tekstaria C:lle että voi tulla jo yhdeksältä hakemaan. Siis aivan huippua! Tai siis ei se että host-isä on kipeänä, mutta se, että vaihdoin vapaaillan ja sainkin koko viikonlopun vapaaksi. C ja B tulivat sitten noutamaan illasta, ja lähdettiin kaupan kautta kämpille Providenceen viettämään B:n 27v synttäreitä. Meillä oli neljästään (B, A, C ja minä) todella hauska ilta, ja synttärisankari olikin loppuillasta aika hyvässä kunnossa. Mutta ei siitä sen enempää. 

Lauantaina heräiltiin ja chillailtiin kämpillä, ja illasta lähdettiin Hooters:iin syömään wingsejä ja katsomaan UFC:tä, kuten jo oltiin suunniteltu aiemmin. Monet varmaan yhdistävät Hootersin puolialastomiin tarjoilijoihin, mutta täytyy sanoa että vaikka shortsit olivat lyhyet ja topit kireät, niin naamat eivät olleet kyllä mitään ihmeellisiä. No, onhan ne rievutkin hyvä tapa tienata lisätippejä... Wingsit olivat tosi hyviä kyllä, ja meinaan kyllä vierailla uudestaankin kyseisessä ravintolassa. Ruoka oli hyvää ja aika edullista. Ja UFC 140 oli kyllä hyvä. Sunnuntaina vain istuskeltiin kotosalla, kunnes iltapäivällä suunnattiin nokka kohti Massachusettsia, käytiin syömässä ja Wal-Martissa ja sitten pojat heittivät minut kotiin ja lähtivät töihin. 

Tämä viikko tulee olemaan tosi kiireinen, ja viikonloppunakin on luultavasti töitä, sitten viikko vielä ja au pairin pikku enkeleillä alkaa joululoma. Eli minä lähden lipettiin täältä asap. =) Tänään (tai siis eilen), lasten isoisä tuli käymään ja päästämään minut aikaisemmin töistä, jotta voisin käydä vähän pyörimässä kaupoissa ja moikkaamassa C:tä töissä. Tulin kotiin ja eteisen pöydällä oli sanomalehtiä jotka hän oli tuonut mukanaan minulle ja päällä ihana viesti: "Milla - Thank you for your patience + being a good person. Hope we see you over the x-mas time. Sorry, I hate folding kids clothes - towels washed, not dried. Love, (nimi), Mr C or whatever." Olen tullut todella hyvin toimeen lasten isovanhempien kanssa heti ensimmäisestä päivästä alkaen. He ovat aivan ihania ihmisiä, ja mm. he molemmat soittivat erikseen minulle toivottaakseen minulle hyvää syntymäpäivää lokakuussa. 

Joulusta jo mainitsinkin, vapaaehtoista vapaata pukkaa. Päätettiin C:n kanssa lähteä New Yorkiin jouluksi! Provin kämppä on tyhjä, kun B ja A lähtevät Connecticutiin ystäviensä luo joulunviettoon, ja minä ja C päätettiin repäistä ja lähdetään siis Isoon Omenaan joulua viettämään. Vielä on mietinnän alla että mennäänkö vaan joulupäiväksi (kun Providencesta ajaa vain 3,5h Nykiin), vai otetaanko hotellihuone ja lähdetään cityyn jo aattona. Viikonloppuna olisi tarkoitus varata vuokra-auto ja ehkä sitten se hotellikin. Luulen että joulusta tulee aivan mahtava! 

Olen uhannut että jos kerran mennään Nykiin, vien C:n luistelemaan. Tosin, kaksi pientä ongelmaa saattavat tehdä suunnitelmasta mielenkiintoisen: Ensinnäkin, rakkaalla miekkosellani on 48-kokoinen jalka. Eli saapi nähdä että löytyykö niitä kanootinkokoisia vuokraluistimia. Toiseksi, hän ei ole koskaan luistellut. Ikinä. (Kun on Floridassa asunut melkein koko ikänsä, ja siellä eivät nämä talviurheilulajit sattuneesta syystä ole yhtä suosittuja). Eli jos sinne jäälle ensin päästään, siitä se riemu vasta repeääkin. Luultavasti. Meinaan olla tietysti kameran kanssa valmiina... Siitä on pakko tulla hauskaa jos 194cm pitkä, iso mies isoine jalkoineen yrittää luistella ekaa kertaa! (Jep, reilukerho kokoontuu, tiedän...). Tosin saattaa se yllättääkin ja olla luonnonlahjakkuus... Hmm... No, sen näkee sitten... =D

Tähän loppuun taidankin linkittää yhden lemppari-joululauluistani, joka myös sopii tulevan joulun suunnitelmiin!

Eli kyseessä on The Pogues & Kirsty MacColl - Fairytale of New York. Sanat eivät ole aivan perus joulu-lässynlää-settiä (paitsi kohta jonka lainaan tässä alla), mutta tykkään biisistä kovasti. 

"I've got a feeling

This year's for me and you

So Happy Christmas

I love you baby

I can see a better time

When all our dreams come true"

'Tis the season!

Elikkäs terveisiä taas täältä Atlantin takaa. Joulu lähestyy kohisten, ja olen jo itsekin viikon verran popittanut joulumusaa radiosta (...ja juuri kun valitin että joulutavarat on esillä ja joulumusa soi joka paikassa...Hups...). Jouluvaloja on laitettu esille naapurustossa, ja porukat sanovat että tänä vuonna on enemmän valoja kuin viime vuonna. Ihan mukavan tunnelmanhan nuo valoviritykset luovat, en ole törmännyt mihinkään naurettaviin hökötyksiin (vielä). Tänään olikin helppo päivä töissä, aamu meni tuttuun tapaan, sitten nukuinkin melkein koko päivävapaan (vinkki: älkää hankkiko flanellilakanoita, sängystä ei pääse ylös siis millään!), sitten lapset ja host-tytön kaveri koulusta, pikaiseen läksyt ja sitten vein tytöt ostarille pyörimään ja syömään. Oli oikein kiva päivä tyttöjen kesken. 

Joulun ja uudenvuoden suunnitelmatkin ovat ainakin osaksi jo selvillä. Juttelin host-isän kanssa ja hän sanoi että uusivuosi on tietysti vapaa, ja jouluna saan tehdä mitä huvittaa, eli olla kotona tai lähteä Providenceen. Tässä tekstiviestikeskustelu aiheesta C:n kanssa:

M: "I got xmas and New Year's off. Wanna spend the holidays together?" 

("Sain joulun ja  uudenvuoden vapaaksi. Haluatko viettää pyhät kimpassa?")

C: "Duh." ("Daa.")

M: "Ok, cool." ("Okei, kiva.")

Näin helppoa se päätöksenteko oli! :) En vielä tiedä sen tarkemmin mitä ohjelmassa on, mutta eiköhän siitä tule ihan kivaa! Luultavasti lähden 23.12. Proviin, sieltä kotiin 26.12, viikko kotosalla, ja takaisin Proviin 30.12. ja ehkäpä 2.1. iltapäivällä kotiin (jos hyvin käy). 

Tällä viikolla olen töissä kauemmin perjantaina, ja illalla lähden kakkosasunnolle viikonlopuksi. Suunnitelmissa on juhlistaa B:n synttäreitä. C sanoi että yritetään tehdä "Grateful Dead's", eli meidän yhden lempibaarin, Hot Club:in, listalla olevaa drinksua. (Kyseessä on Long Island Iced Tea-tyylinen sekoitus...). Saattaa myös olla että lähdetään Hooters:iin katsomaan UFC:tä. Saas katsoa miten käy. 

Ensi viikko tulee olemaan todella kiireinen, sillä host-isällä on todella paljon töitä. No, eiköhän siitäkin selvitä. Ensi viikon jälkeen saadaankin jo ruveta henkisesti valmistautumaan jouluun! Viime joulu oli hieman outo, sillä olin juuri saapunut tänne, ja joulufiilistä sai oikein tsempata mieleen. Tänä vuonna se on huomattavasti helpompaa, kun on tämä jenkkiperhe ja poikaystävä ja kaverit kaikki lähellä. Toki perhettä ja sukua ja suomalaisia kavereita on ikävä, erityisesti näin joulun aikaan, mutta sille ei oikein voi mitään. Host-isän sanoin: "Suck it up, buttercup!"

1

Loma on nyt ohi ja aika palata kotiin Walpoleen ja töihin. Olin vapaalla keskiviikkoillasta maanantai-iltapäivään. Teki kyllä hyvää olla poissa täältä, ja vain rauhottua "kakkosasunnolla". Vietettiin Thanksgivingiä porukalla (minä ja C, B ja A, ja C:n kamu D), mässäiltiin ja nautiskeltiin (sweet potato casserole on törkeen makeaa, mutta jenkit tykkäs omatekemistä  perunalaatikosta ja lihapullista kovasti!). Illasta lähdettiin katselemaan kauppojen tarjouksia ja ostinkin PS3-ohjaimen joka oli melkein puoleen hintaan. Perjantaiaamuna käytiin vielä Best Buyssä ja ostin pari halpaa muistitikkua, jotta saan kaikki valokuvat turvaan täältä koneelta. Viikonloppu meni rauhallisesti kotosalla hengaillen. 


Ja tänään sitten tuli se vuosi USAssa täyteen! Vuosi sitten tähän aikaan taisin istua lentokoneessa jossain Atlantin yllä, iltapäivästä laskeuduttiin JFK:lle. Kotiin jäivät rakkaat ystävät ja perheenjäsenet, tuttu kotikaupunki, oma kieli ja kulttuuri. Ei ollut mitään tietoa siitä, että mitä seuraavien kuukausien aikana tapahtuu. Miten perheen kanssa menee, miten sopeudun kulttuuriin, miten työt sujuvat jne. Kaikki on sujunut todella hyvin, ja mm. siitä syystä päätin pidentää vuottani. On kyllä outo olo kun ajattelen että alkuperäisen suunnitelman mukaan olisin luultavasti tällä tai ensi viikolla matkalla takaisin Suomeen. 


Tämä au pair-vuosi on ollut täynnä iloa, surua, draamaa, vihaa, rakkautta, ja kaikkia muita tunteita mitä nyt ihmiselämään yleensä kuuluu. En kyllä osannut arvata miten paljon yksi vuosi voi muuttaa asioita. Ja luulen että olen itsekin hieman muuttunut. 


Muutaman matkankin olen ehtinyt kokea, Las Vegasiin ja Montréaliin, molemmat viime keväänä. Sen jälkeen olenkin viihtynyt lähinnä täällä Massachusettsissa ja tuossa naapurissa Rhode Islandissa. Ja nyt tosiaan elämä lähinnä keskittyy viikolla tänne Walpoleen ja viikonloppuisin Providenceen. 


Ensimmäiset puoli vuotta menin ja juhlin ja hilluin ja olin siellä sun täällä koko ajan. Nyt elämä on rauhottunut, normalisoitunut. En enää elä sitä eräänlaista fantasiaelämää jota monet au pairit elävät koko vuoden. Monet matkailevat, juhlivat, shoppailevat jne koko vuoden. Voin vain kuvitella miten vaikeaa on palata tylsään koti-Suomeen sellaisen kokemuksen jälkeen. Olen todella iloinen arjesta, jota elän tällä hetkellä. Ei upeita mekkoja ja bileitä klubeilla, kaveridraamaa ja muuta, vaan kotielämää poikaystävän kämpällä, kokkailua ja pelailua ja ihan vaan olemista. Ehkä minusta on tulossa vanha... 


No, anyway, elämä jatkuu täällä USA:ssa vielä ainakin sen 9kk. DS-lapussa lukee että viimeinen työpäivä on 28.8.2012. Mitä sen jälkeen tapahtuu, se selvinnee tässä tulevan talven/kevään aikana... 


Nyt menen ottamaan päikkärit. Kun oli pakko olla hereillä puoli yötä taas... 

Kalkkunajuhla lähestyy...

Ajattelin tässä aamupuhteeksi päivittää blogiakin, kun on jo toinen koneellinen pyykkiä menossa ja perunalaatikot uunissa ja lapsetkin lähetetty kouluun... Ensimmäistä kertaa väsäilen perunalaatikkoa, meinasin Thanksgivingiksi laittaa, joten testiversio on syytä hoitaa pois alta ensin. 

Thanksgiving eli kiitospäivä lähestyy kovaa vauhtia, viikko ja yksi päivä vielä. Minua henkilökohtaisesti ei kiitospäivä heilauta hirveästi, sattuneesta syystä (kun en ole jenkki...), mutta sen sijaan keskiviikosta sunnuntaihin oleva loma kiinnostaa sitäkin enemmän. Sain host-isältä luvan lähteä jo keskiviikkoillasta C:n kyydillä Providenceen "for the holidays". Ihanaa! <3 Ei ollakaan C:n kanssa vietetty viikonloppua pidempää aikaa kimpassa tyyliin heinäkuun lopun jälkeen, joten yhteinen loma kuulostaa todella hyvältä. Torstaina luulisin että kokkaillaan ja syödään ja mässäillään, ja sitten ajoissa nukkumaan ja perjantaina aamuyöstä olisi tarkoitus mennä shoppailemaan, kun on Black Friday, eli jenkkien ostospäivä nro 1. Uskomattomia alennuksia, ja ihmisiä jopa talloutuu ruuhkissa kuoliaaksi. Mielenkiintoista...

Viime viikonloppu oli mukava ja rento. Perjantaina pääsin töistä jo klo 14, kun olin hetken hengaillut host-tytön kanssa ostoskeskuksessa ja sieltä hänet tultiin hakemaan. Ostin vihdoin hupparin ja uuden topin ja vähän muuta pikkusälää. En ole uusia vaatteita ostanut moneen kuukauteen. Sieltä kotia kohti, ja laittautumaan iltaa varten. Herrat C ja B tulivat noutamaan minut töiden jälkeen, lähdettiin heidän luokseen Providenceen ja sieltä iltaa viettämään C:n kanssa ihan kaksistaan Atwells Avenuelle. Käytiin yhdessä kiinalaisessa ravintolassa syömässä alkupaloja ja nauttimassa puoliksi "scorpion bowl", ja hauskaa oli kunnes huomattiin että verottivat $30 siitä drinkistä! No, se muuttikin suunnitelmia vähäsen, mutta käytiin kuitenkin vielä meksikolaisessa paikassa hörppimässä hienot tequilat (ei siis shotit vaan ihan pikkuhiljaa). Oli tosi kiva ilta! Ja siitä tietysti kotiin pelaamaan pleikkaria. =D

Lauantaina palasin kotiin iltapäivällä kun C ja B menivät töihin. Illasta vahtisin host-poikaa hetken (host-tyttö oli viikonlopun isovanhempiensa luona, huh!). Oli todella helppo ilta, kun on helppo lapsi. Välillä kun tuo host-tyttö testaa hermoja ihan koko rahan edestä. Pojan kanssa käytiin Five Guysissa hamppareilla ja sieltä kotiin vähäksi aikaa leikkimään, kunnes oli pojun aika mennä nukkumaan, kun sunnuntaiaamusta oli jäkisharkat. Loppuilta meni odotellessa host-isää kotiin, ja siitä klo 23 tms herraseura tuli taas hakemaan minut ja suunnattiin takaisin Rhode Islandin puolelle. Kätevää kun C:n työpaikka on vain n. 15min ajomatkan päässä meiltä. =) 

Sunnuntai oli rento, käytiin Providence Placessa (iso ostoskeskus) ja hengailtiin C:n luona. Käytiin myös C:n tätiä moikkaamassa, ja KFC:ssä päivällisellä. Söin Double Down:in, eli pekonia, juustoa ja majoa kahden kanapalan välissä. Siinä on mun tyylinen hamppari! =D Tietysti illasta piti taas palata kotiin. Ja se ei ole koskaa kivaa. No, ei voi mitään. Viikko on alkanut ihan ok, vaikkakin host-tyttö on välillä aika kamala. 

Tänään onkin jo keskiviikko, tarkoitus olisi käydä moikkaamassa aussi-M:ää töiden jälkeen, ja sieltä vielä hetkeksi moikkaamaan C:tä sen työpaikalla. Torstaina päivällä käyn Wellesleyssä moikkaamassa suomi-L:ää, ennenkun se perhana lähtee matkustamaan ja sieltä pikkuhiljaa takaisin Suomeen... =( Ja sitten onkin jo perjantai! Normiviikonloppu, perjantaina päivällä vapaaksi, lauantai-illasta töitä, sunnuntai vapaa. Sitten onkin vain 3 päivää töitä ennen lomaa. Mahtavaa! 

PS: Täällä raikaa jo kaikki joululaulut kaupoissa jne, ja jouluhärpäkkeet ovat olleet esillä eri putiikeissa jo varmaan kuukauden... I <3 USA! =D

Vihdoin päivitystä!

Huhhuh, en meinannut edes tänään saada kirjoitettua mitään. Laiskuus on iskenyt taas pahemman kerran! No, yritetään nyt vähän päivitellä, kun viimeksi kirjoittelin kunnolla 11. lokakuuta. Ei hyvä!

Ensinnäkin: extension-hakemukseni hyväksyttiin, joten nyt se on virallista! Viimeinen työpäivä näillä näkymin on 28.8.2012. Jeejee! (Eli vielä pitäisi melkein 10kk jaksaa...). Ja jos en maininnut sitä aiemmin, niin sain myös Massachusettsin ajokortin hommattua, joten sekin asia on hoidettu. 

Tässä välissä olen jo ehtinyt viettää 3 kokonaan vapaata viikonloppua! Mahtavaa! C tosiaan sai kämpän Providencesta, tosi läheltä keskustaa, joten viikonloput tulee vietettyä täällä. (Eli nytkin hengailen kakkosasunnolla...). Viikonloput ollaan vaan rentouduttu ja pelattu ja chillattu. 

Viikot on mennyt tuttuun tapaan töissä, eipä oikeastaan mitään ihmeempää mainittavaa siitä. Host-poika täytti lokakuun lopussa 7v, ja mun omat synttärit oli muutamaa päivää ennen, joten on saatu juhlia oikein koko rahan edestä. Muistettiin minua lahjoillakin, mahtavista mahtavin poikkikseni kävi hakemassa minulle oman PS3:n, ja host-isältä sain lahjakortin GameStopiin, joten illat menee pelatessa. =) Call of Duty: Black Ops on SE juttu tällä hetkellä. Tai ainakin tiistaihin saakka kunnes Modern Warfare 3 julkaistaan. Nörtti kun olen, niin tietysti olen jo varannut oman kappaleeni, ja saan sen noutaa heti puoliltaöin tiistaina jos haluan. Ehkei nyt kuitenkaan mennä niin pitkälle, mutta heti tiistaiaamuna meinasin kyllä hakea pelin. 

Meillä oli halloweenia edeltävänä viikonloppuna lumimyrskykin, tosin Providencessa ei tullut lunta lähes lainkaan. Walpolessa oli tullut enemmän, ja sunnuntaina sain puhelun host-isältä, "turha tulla kotiin, meillä ei oo sähköä". Ihan jees, sain pitkän viikonlopun, kotiin menin vasta maanantaina päivällä. Lasten koululla oli sähköt poikki kaksi päivää, joten lapsukaisten kanssa hengailtiin kotona ja käytiin leffassa jne. Halloweeniltana istusin kotona pelailemassa, ja lapset kävivät trick-or-treat-kierroksella isänsä kanssa. 

Tämän viikonlopun sain myös kokonaan vapaaksi, koska perheellä oli menoa perjantaina ja lauantaina, ja eivät tarvinneet minua. Vielä n. 5h meinasin olla täällä, ja sitten on valitettavasti taas aika palata kotiin Walpoleen ja valmistautua uuteen viikkoon. 

En usko että on mitään muuta kirjoitettavaa tällä erää, mutta meinaan palata asiaan taas lähiaikoina. Elämä rullaa tasaista tahtia, joten mitään maata mullistavaa kirjoitettavaa ei oikeastaan ole. Jos jollain lukijalla on toiveita aiheista tms, niin pistäkää toki kommenttiboxiin! 

Blogitauko for the win!

Hengissä olen edelleenkin, vahingossa pidellyt aikamoista blogitaukoa. Yritän perjantaina kirjoitella viime aikojen tapahtumista. Luvassa mm. synttärijuttua, lumimyrskyä, sähkökatkoa, halloweenia, videopelejä yms. :) On vain ollut niin kiire viime viikot ettei blogi ole oikeastaan edes käynyt mielessä. No, viikonloppuna asiaan tulee muutos!

Synttäri-ilmapallot, jotka sain host-isältä :)

C:n kämpän ulkopuolelta viime viikonloppuna... Lunta!!!

Hengissä ollaan!

Aktiivinen bloggaaja tässä, terve! Tuntuu että istun joka ilta koneella, mutta silti en saa bloggailtua, vastailtua sähköposteihin enkä mitään... Päätin nyt kuitenkin pitkän päivän jälkeen kirjoitella muutaman rivin viime aikojen tapahtumista. Asiat sujuu suht tuttuun tahtiin: töitä viikolla, viikonloput C:n kanssa...

Viime viikolla C:n lapsuudenkaveri B ja sen tyttöystävä A (Floridasta alunperin) muuttivat South Carolinasta Rhode Islandiin kämppäämään C:n kanssa. Tapasin heidät heti samana päivänä kun he saapuivat, ja ovat kyllä tosi mukavaa porukkaa! (Ja ei, en keksinyt A,B ja C-komboa, vaan nimet tosiaan alkavat noilla kirjaimilla, haha...). Käytiin heti viime tiistaina Bostonissa näyttämässä vähän cityä, ja illalla kävin vielä moikkaamassa jengiä tuolla RI:n puolella. 

Viikonlopun vietin heidän kanssaan kämpillä, käytiin mm. Providencessa lauantaiyönä ja pelailtiin monta tuntia Call of Duty: Black Ops:ia C:n pleikkarilla. Uusi addiktio, what up!  On aika ärsyttävää kun pysähtyy hetkeksi ja huomaa että päässä soi Black Opsin multiplayer-valikon tunnusmusa... (Tässä kiinnostuneille linkki Youtubeen: Call Of Duty Black Ops Multiplayer Lobby Music ) On muuten aika fiilisbiisi, sanonpahan vaan... Hahahah... Tietää ainakin että on pelannut tarpeeksi... Seuraava sijoitus onkin oma PS3, jotta voidaan sitten poikien kanssa pelata Playstation Networkin kautta kimpassa viikolla kun en ole siellä. 

Eilen host-isä vihdoin täytti extension-hakemuksen, ja nyt kun se vielä saa maksun maksettua, niin homma on sitten selvä. Eli elokuulle 2012 roikun täällä nurkissa, ja sen jälkeen saa katsoa jäänkö tänne vai suuntaanko kasseineni ja pusseineni takaisin Suomeen vai minne menenkään... 

Tänään hain A:n Rhode Islandista aamulla road testin sponsoriksi (meidän miekkoset kun nukkuivat sikeästi oltuaan töissä koko yön) ja ajeltiin Dorchesteriin (Bostonin alapuolella), ja sain hankittua Massachusettsin ajokortin! Wohoo! Eka ajokoe ei mennyt läpi koska en osannut käsisignaaleja, mutta tällä kertaa opettelin ne etukäteen (siis muut kuin sen kansainvälisen käsimerkin...) ja inssi meni vaivatta läpi. Sieltä seuraavaksi suunnaksi Braintree ja Massachusetts Registry of Motor Vehicles. Luovutin Learners Permitin ja Mass ID:n (ei saa olla henkkareita JA ajokorttia samaan aikaan) sedälle tiskillä, ja sain myös otettua uuden kuvan ajokorttia varten. Edellinen kun oli otettu 12h ennen massiivista mahatautia = ei ollut onnistunein kuva... Sieltä sitten A takaisin Rhode Islandiin, C:lle pikaiset huomenentoivotukset ja takaisin autoon ja Walpoleen noutamaan au pairin pikku enkelit koulusta.  Ajokilometrejä tuli muuten tänään melkein 300. Arvatkaas kuka on "pikkaisen" väsy. 

Loppupäivä meni ihan zombiena, mutta pakko oli jaksaa. Läksyt, tytön karate ja sieltä kotiin. Jaksoinpa vielä vääntää kasaan pika-pizzat lapsukaisille, ja olivat tyytyväisiä. Kämppä hiljaiseksi 19.30 ja se on moro. Huomenna herätys 6.30, lapsilla koulukuvaus, joten täytyy suihkuttaa ja kammata ja trimmata monsterit ihmismäiseen kuntoon. Sitten 6h aktiivista laiskottelua ja sitten tiukka aikataulu: haku koulusta, hammaslääkäri x 2, pojun jääkiekkoharkat ja kotona ollaan sitten joskus klo 18 jälkeen. Ruuat naamariin ja taas on päivä pulkassa. 

Torstain suunnitelma on tehdä muutamat kotihommat ja pyykätä, jotta perjantaina ei ole niin paljon tekemistä. Ja perjantaina, heti kun pääsen, C (nykyiseltä lempinimeltään muuten "Honey Buns", jota se vihaa järkyttävästi... Eli tein siitä virallisen lempinimen. Hyvin sopiva herkkä nimi melkein kaksimetriselle, karvaiselle, tatuoidulle raavaalle miehelle... Meikäläinen kuuluu siihen maailmankuuluun Reiluun Kerhoon, joka kokoontuu aika usein...) on toivon mukaan täällä jo hakemassa ja nokka kohti ns. kakkosasuntoa. Varmaan hengaillaan neljästään (minä ja C, ja B&A) taas. Saas katsoa mitä keksitään. 

Lauantaina kait töitä pari tuntia (sekä minä että C) ja kun pääsen, lähtee myös miekkonen töistään tännepäin noutamaan minut, ja RI, here we come again! Sunnuntainkin vietän siellä, tulen varmaankin vasta illalla myöhään kotiin. Toivottavasti tänä sunnuntaina voidaan sanoa C:n kanssa moikat ilman että molemmat panikoi kun nurmikolla näkyy haisunäätä ja samaan aikaan roskisten vierestä lähtee pesukarhu juoksemaan poispäin... Tällasta täällä tällä kertaa... 

(PS: Hups. "Muutama rivi". Word count 602. Miksei kouluhommat koskaan olleet yhtä helppoja kuin höpöhöpön kirjoittaminen... Kysynpähän vaan...)

10kk huomenna!

Hurjaa! Taas on menny 2 viikkoa viime postauksesta! Elämä rullaa sellaista tahtia etten melkeen itsekään pysy perässä. Lapset käyvät koulua ja ovat mahdottomia (poika vähemmän kuin tyttö, mutta "kirjainyhdistelmä"+esiteiniys nyt on mitä se on). Viihdyn kyllä täällä perheessä tosi hyvin, ja en missään nimessä edes pystyisi kuvittelemaan perheen vaihtoa toiseksi vuodeksi. Monet au pairit haluavat kokea esim. molemmat rannikot, tai muuten vaan haluavat vaihtelua. Minulla taas on elämä keskittynyt tänne Norfolk Countyyn niin pahasti etten halua lähteä täältä mihinkään. =) 10 kuukautta tulee täyteen huomenna. Sitten on 11 kuukautta jäljellä (kunhan host-isä nyt ryhdistäytyy ja täyttää ne paperit, täytyy taas hoputtaa sitä...)

Viikoilla ei tapahdu mitään sen ihmeempää, lapset kouluun, chillailen päivän ja sitten lapset koulusta ja sellaiset n. 5-6h puuhaa, läksyjä ja kotitöitä enimmäkseen. Viikonloput taas menee täydellä vauhdilla ja vähillä unilla. Viime viikonloppuna kävin katsomassa Boston Bruins-NY Islanders preseason-pelin suomi-L:n kanssa, ja oli huippukokemus! Oli aivan uskomatonta istua itse TD Gardenissa ja nähdä Chara, Thomas ja muut jäällä. Pakko päästä uudestaan!

Pelin lisäksi minä ja C vietettiiin 2 iltaa C:n kaverin D:n luona Brooklinessa. Oli sähkökatkos, nähtiin auto-onnettomuus, bongattiin naishenkilö viskomasta tavaraa toisen kerroksen ikkunasta kadulle, käytiin Hootersin ulkopuolella katsomassa Rampage vs. Jones UFC-matsi (joo, ravintolaan ei mahduttu sisälle, niin täynnä oli paikka!), käytiin syömässä wingsejä jne. Sunnuntaina oli C:n 27v synttärit, vietettiin päivä kahdestaan. Käytiin kirpputorilla, Ikeassa, huonekaluliikkeissä, ja hengailtiin meillä (leffa, pleikkari, päikkärit-kombo sunnuntaina on aina voittaja). Oli hauska päivä, ja birthday boy vaikutti oikein tyytyväiseltä. 

Viikonloppuna kehitin itselleni flunssankin, joka sunnuntaina muuttui oikein kunnon taudiksi. No, ei voi mitään, lääkkeitä ja lepoa vaan. Pari päivää meni aika sumussa, eilenkin menin nukkumaan klo 8 illalla ja heräsin klo 7. Tosin unentarvetta varmaan lisäsi viikonlopun aktiviteetit. Tänään on jo paljon ihmismäisempi olo, joten toivoa on että viikonlopuksi tervehdyn. 

Kelit ovat olleet aivan mahtavat, kun ottaa huomioon että kohta on jo lokakuu! Lämpötilat ovat siinä +25 ja yli joka päivä. Ja suurimmaksi osaksi on aurinkoista. Vasta ensi kuun puolivälissä pitäisi alkaa viilenemään enemmän. Ihan jees!

Loppuun voin tarjota kuvan perjantain pelistä...

TD Garden... <3

Paluu arkeen!

Noniin, nyt on lapset vihdoin koulussa taas. Kesä oli todella mahtava, ja touhuttiin lasten kanssa päivittäin, mutta on kyllä kivaa vaihtelua kun on taas päivät vapaat. Eli lapset on tuttuun tapaan koulussa 8AM-2.30PM. Ja minä saan olla vapaalla. Päivittäisiä työtunteja tulee n. 6,5h. Ei paha!

Viime viikkokin meni todella nopeasti, töitä ma-to ja perjantaina puoliltapäivin minä ja aussi-M haettiin vuokra-auto (Jostain syystä siinä oli Texasin kilvet...Hmm...) ja ajoin meidät Lake Georgen rannalle, Silver Bayhin, New Yorkin osavaltioon. Ajomatka kesti 4,5h per suunta. Kyseessä oli siis au pair-kurssi, josta irtosi loput 3 opintopistettä. Nyt voin siis lähettää extension-paperit Cultural Carelle. Viikonloppu oli tosi hauska, ja täynnä toimintaa. Opin uusia leikkejä, esitin pöytää näytelmässä, opin amerikan politiikasta, ja vaikka mitä. Silver Bay on todella kaunis paikka, ja Silver Bay YMCA of the Adirondacks, aivan mahtava. Ruoka oli hyvää, maisemat hienoja ja huoneet olivat melkeinpä hotellitasoa. 

Sunnuntaiaamuna n. klo 11 haimme diplomit suoritetusta kurssista ja suuntasimme nokkamme takaisin kohti Massachusettsia ja Walpolea. Interstate 90 (eli Massachusetts Turnpike, eli meille paikallisille "Masspike") ja interstate 495 ja siitä route 1A kotiin. Loogista, eikö vain? I-90 menee MA:n läpi itä-länsi-suunnassa ja I-495 suurinpiirtein sitä keskeltä etelään. Wrenthamin outlet ja C:n työpaikka on 495 varrella, joten hän ajoi Rhode Islandin puolelta outleteille ja noukittiin hänetkin matkan varrella mukaan autoon. Heitettiin aussi-M kotiin ja siitä meille, jotta pääsin suihkuun ja vaihtamaan vaatteet. Kiva kun olen ollut koko viikonlopun poissa, ja lapset näkevät meidät, ja ensimmäinen reaktio on "HEI C!!!! Moi Milla....". Just. =D Käytiin C:n kanssa Targetissa TJ Maxxissa (Kumpikaan ei ostanut mitään! Uskomatonta!) ja Chilis-raflassa syömässä ja Patriot Placella ja ties missä. Olin sunnuntaiaamuna herännyt klo 6.45 ja nukkumaan pääsin puoliltaöin. Sammuin kuin saunalamppu. 

Tämä viikkokin on lähtenyt käyntiin ihan normaalisti. Lapset kouluun, ja minä saan chillata ja nukkua ja mitä nyt haluankaan tehdä. Tänään on "hump day", eli tästä päivästä kun selvitään niin ollaan jo matkalla viikonloppua kohti. Perjantaina olisi tarkoitus käydä C:n kanssa katsomassa asuntoa hänelle. Lauantai-ilta sujuu töissä viidestä puoleenyöhön, ja sunnuntaiksi ei olekaan vielä suunnitelmia. Saas kattoo mitä keksitään. 

Loppuun kuvapläjäys viime viikoista!

Silver Bay YMCA:n kaunis kappeli

Lake George ja paatteja

Aamuvarhain matkalla aamiaiselle...

Franklin Park Zoo. Leijona! Hui! =D

Host-lapset saivat syöttää undulaatteja.

Au Pair Disco Cruiselta.

Jenkki ja lippu <3

9 kuukautta ja kesän päätösviikko.

29.11.2010 lähdin Turusta Hki-Vantaalle, ja sieltä Frankfurtin kautta NY-JFK. Joulukuun 3. tapasin perheen ensimmäisen kerran. Tänään on syyskuun 5. 2011. Yhdeksän kuukautta on kulunut aivan uskomattoman nopeasti!

Luen monia au pair-blogeja, ja olenkin seuraillut muutamia jo ennen lähtöäni tänne. Nyt nämä blogit ovat päättymässä. Muutama samaan aikaan tänne mantereelle saapunut hehkuttaa jo lähestyvää kotiinlähtöä. "Vain alle 3kk jäljellä!" Rupesin itsekin sitä miettimään, että niin, jos en pidentäisi vuottani, olisin pikkuhiljaa valmistautumassa pakkaamaan ja lähettelemään tavaraa Suomeen jne. Samalla tajusin myös sen että "extension" oli minulle se ainut oikea vaihtoehto. En todellakaan ole vielä valmis lähtemään kotiin. Uskon tehneeni oikean päätöksen, ja syitä jäämiseen on niin monia. Elämä täällä. Host-perhe. Kaverit. Ja tietysti varmaan suurimpana syynä C, sillä tein niinkuin niin moni au pair aiemmin. Menin rakastumaan paikalliseen. Aika klisee, jos saan itse sanoa. No, sellaista sattuu. 

Viime viikko meni todella rennosti. Maanantaina host-perhe lähti Newportiin, ja minä jäin yksin kotiin. C:n työpaikalla ei ollut sähköt palanneet vielä, joten hän raahautui tänne hengailemaan. No, kaksi autoa kurvasi pihaan melkein samaan aikaan. C, ja yllättäen host-perhe joka joutui palaamaan takaisin kotiin, sillä Newportin rannat olivat suljettu bakteereiden takia. No, eipä mitään, chillattiin täällä meillä koko päivä, lapset katselivat telkkaria ja puuhasivat isänsä kanssa ja minä yritin opettaa C:lle suomea. Värit sujuvat jo hienosti! 

Tiistaina heräilin taas klo 9 (kuten melkein joka päivä tänä kesänä, luksusta!). Pari tuntia pyörittiin host-perheen kanssa, kunnes he lähtivät Bostoniin katsomaan Rex Soxien matsia. Sain taas viettää vapaaillan, ja se sujuikin Silver Bay-esseetä kirjoittaessa. Host-perhe tuli kotiin vasta joskus klo 22 jälkeen.

Keskiviikkona olin lasten kanssa päivän, ja päätettiin herättyämme lähteä tarkastamaan Franklin Park Zoo. Kuulemma tämä kyseinen eläintarha oli myös The Zookeeper-leffan kuvauspaikka. Itse en ole leffaa nähnyt, mutta lapset olivat innoissaan. Oli ihan hauska päivä, nähtiin kaikenkarvaisia otuksia, ja lapset saivat käydä karusellissakin. Hauskin juttu oli kun he saivat syöttää undulaatteja. Eläintarhassa vietettiin monta tuntia, ja sieltä lähdettiin takaisin kotiin Walpoleen ja Friendly'sin kautta tietysti nauttimassa halvalla päivällistä. Kyseinen ravintola on aina täynnä lapsia, ja erityisesti keskiviikkoisin, koska lapset syövät hintaan $1.99. No, selvittiin siitäkin hengissä.

Torstaina taas heräilin klo 9, ja pari tuntia ehtisin olla täällä, kun host-isä päätti että hän ja lapset lähtevät tunnin-puolentoista matkan päähän sisävesipuistoon. Kahdeksi päiväksi. No, en oikeen osannut vastustaa ideaa millään tavalla, vaan autoin lapsia pakkaamaan tavarat, ja klo 13 vilkutin ovesta heipat ja aloitin viikonloppuni! Torstaipäivä menikin taas chillatessa, ja C tuli tänne yöksi töistä (ei ollut vaikeaa hillua hereillä aamukolmeen sitä odotellessa, kun olin juonut litran energiajuomia. Siivosin huoneeni, järjestelin vaatteeni jne). 

Perjantaina nukuttiin puolillepäivin, käytiin Legacy Placella (Bordersin poistomyynti on aivan paras!) ja sitten C lähti töihin kuudeksi tunniksi. Minä vaan istuskelin kotosalla, ja sainkin olla yksin melkein koko ajan, 20.30 host-perhe tuli kotiin, ja klo 21 C tuli hakemaan ja ajeltiin Cranstoniin. Viikonloppu vietettiinkin siellä, pelattiin PS3, katseltiin telkkaria, syötiin kaikkia hyviä ruokia ja nautittiin muutama drinksukin. Lauantaina tosin käytiin Providencessa, käytiin tarkastelemassa Providence Place, tämän alueen yksi suurimmista ostoskeskuksista. Sunnuntaina C heitti minut kotiin, ja lähdin suihkun kautta aussi-M:n luo hengailemaan. Jäinkin sinne sitten päivälliselle, ja tulin kotiin vasta 22.30 tms. 

Tänään on arkipyhä täällä meillä, paikallinen vappu, elikkäs Labor Day. Muuten taitaa olla kaikki kaupat ynnä muut auki, virastot taitaa olla kyllä kiinni. Ja roskisautot eivät hakeneet roskia aamulla. Mitään ihmeempää ohjelmaa ei taida olla luvassa. Sain nukkua 10.30 asti tänään. Ihan hyvä alku uudelle viikolle! 

Ja huomenna lapset palaavat vihdoin kouluun! Okei, täytyy taas alkaa herätä klo 7, mutta samapa tuo. Saan takaisin kaivatun 6h päivävapaani! Jee! 

Siinä taisikin olla kaikki tältä erää. Palailen taas kun on raportoitavaa. 

Loppuun kuva lauantain aamupalasta. Käytiin Johnny Rocket'sissa jossain Cranstonin lähellä. Nam nam! :D

I'm back!

Hups, tuli vähän pidettyä blogitaukoa... No, sellaista sattuu. Työt ovat sujuneet samaa rataa, paljon ja intensiivistä. Täytyykin ihan miettiä että mitä on tullut tehtyä. Luulen että viimeisten 3 viikon tapahtumat on pare vain listata ohimennen. Yksityiskohdat jälkeenpäin. Let's go!

- Lapset olivat Plymouthissa 5-8.8. Huollettiin auto aamulla ja siitä ajeltiin Milfordista Plymouthiin. Kotona olin iltapäivällä, ja hengailin viikonlopun C:n kanssa. Oli hyvä viikonloppu, käytiin Providencen Hot Clubissa, käytiin Cambridgessa, ja maalattiin (no, C maalasi) host-isän rekisterikilpi. 

- Paljon istumista Facebookissa viikolla. Töitä. Uima-altailua. 

- Viikko meni nopeasti, itävalta-K:n synttäri-illallinenkin oli ja meni. 

- 12-14.8. viikonloppu oli tosi hauska, käytiin taas Hot Clubissa, ja bongattiin mielenkiintoinen hylätty rakennuskin Provista. Ja tietysti aamuyöstä oli pakko käydä IHOP:issa syömässä. Pancakes!!! <3

- Lauantaina hengailtiin Foxborossa, ja käytiin IKEA:ssakin. Todettiin myös että McDonaldsin autokaista vaatii että asiakas/asiakkaat painavat auton verran. Ei meinattu saada palvelua, kun kerran oltiin kävellen ja henkilökunta ei huomannut. Hups. :D Onneksi saatiin tilaus tehtyä kun pyydettiin takana olevaa autoa ajamaan lähemmäs. 

- Sunnuntaina chillailin, ja vedin ensimmäistä kertaa kunnon vaatteet, colleget ja kaikki päälle. Ulkona oli +20, sisällä saman verran. Oli aika höntti olo.

- Viikolla pelailin pleikkaria (C:n PS3 on edelleen hoidossa täällä), ja tein toki töitäkin. Aika pitkä viikko taas.

- Viime viikonloppuna olikin sitten vauhti päällä! Perjantaina oltiin Walpolessa C:n kanssa, hengailtiin, jne. Lauantaina ns. "ykköset niskaan" ja lähdettiin Boston Au Pair Disco Cruiselle. Oli kerrassaan mahtavaa! Oli tosi kivaa tavata muita auppareita, paatissa oli about 300 ihmistä. Laiva kävi sataman ulkopuolella ja kääntyi takaisin, ei mitään sen ihmeempää, mutta hauskaa oli! 

- Risteilyn jälkeen lähdettiin jatkoille C:n kaverin luo Brooklineen, ja sanotaan vaan että oli mielenkiintoinen yö. Käytiin mm. tapamaassa yhtä heidän kaveriaan, joka oli...oudohko... Jäätiin Brooklineen yöksi, iltapäivällä IHOP:iin aamiaiselle ja sieltä takaisin Walpoleen, ja hengailtiin iltaan saakka täällä lähistöllä.

- Tämä viikko on alkanut rankasti, maanantai ja tiistai olivat pitkiä päiviä,host-isällä on ollut paljon töitä, ja minä ja host-tyttö oltiin kaksistaan, kun poika on jäkisleirillä 8.30-17. Tänään vihdoin vähän hengähdystaukoa, kun tyttö on kaverin perheen kanssa, ja poika on leirinsä kanssa Six Flagsissa. Ei valittamista. 

Noniin, siinäpä kolmen viikon tapahtumat pähkinänkuoressa! Nyt istuskelen sohvalla lillumassa, pitäisi pyykätä jossain vaiheessa, mutta mikäs kiire tässä nyt on, kun kello on vasta 11. Kyllä sitä ehtii... Huomenna onkin taas aika tehdä kotitöitä ja viihdyttää host-tyttöä, kuten myös perjantaina. Sitten perjantai-illasta lähdetään C:n kanssa viikonlopuksi Rhode Islandin puolelle. Kotiin palataan sunnuntaina, sopivasti valmistautumaan uhkaavaan hurrikaaniin! Ensin maanjäristys ja sitten hurrikaani! Mitä seuraavaksi? Heinäsirkkoja? Niitä odotellessa....

Day 6: Your favorite quote

Näitä on muutama, mutta ykköseksi taitaa ainakin tällä hetkellä kiilata Barney Stinsonin kuolemattomat sanat. 

"When I get sad, I stop being sad and be awesome instead. True story"

Loppuun muutama kuva au pair-risteilyltä....

Nyt takaisin Gossip Girlin pariin! TTYL!