Enää pari yötä jouluun!

Tiistait ja keskiviikot näyttävät olevan mun bloggauspäiviä... Ja melkein aina kirjoittelen yömyöhään, nytkin kello on tätä aloittaessa jo pari minuuttia vajaa 1 yöllä. No, ei voi mitään. Viime viikot on päivärytmi muuttunut vähän sekaiseksi. Aamulla herään klo 7 laittamaan lapset kouluun, sitten menen jossain 8 ja 10 välissä päikkäreille, ja nukun jonnekin 12-13.30 asti (usein menee kevyesti päikyt 9-13.30...), siitä lasten koululle klo 14.15, töitä johonkin 19-21 asti ja sitten keikun hereillä ainakin klo 1 asti, joskus voi mennä klo 3 saakka ennenkuin raahaudun sänkyyn. Ja seuraavana aamuna väsyttää, ja pyörä pyörii. No, jos sitten ensi vuonna ryhdistäytyisi taas. 

Muuten, nyt voi melkein jo aloittaa countdownin au pair-ajan loppumisesta. Eka vuosi laskeskeltiin että kuinkas monta kuukautta onkaan jo oltu, ja "puoli vuotta, wau!" jne, ja nyt voi todeta että 13kk on takana, ja aika tarkalleen 8kk jäljellä. Noin 32 viikkoa. Hurjaa! Talvi kuluu äkkiä, ensi viikon jälkeen eletään jo vuotta 2012. Sitten pitää hoitaa parit kurssit pois alta, että saa extension-vuoden opintopisteet kasaan, ja yhtäkkiä onkin jo kevät ja kesä. Ja sitten ei olekaan montaa viikkoa jäljellä. Olen sanonut jo vuosia, jokaisen ulkomailla viettämäni ajanjakson jälkeen, ja sanon taas,  että aika kuluu NIIN nopeasti! Puoli vuotta kuluu silmänräpäyksessä, ja vuosi aivastuksessa. Eli jos joku sieltä Cultural Caren sivujen kautta tänne blogiin löytää, ja pohdiskelee lähtöä ja miettii että mitäs jos ja kuin ja vuosi poissa ja... Aika kuluu jo normaalisti todella nopeasti, ja täällä USA:ssa kun on työt ja matkailut ja shoppailut ja kaiken maailman aktiviteetit, niin vuosi on ohi nopeammin kuin mitä edes ehtii tajuamaan. Ensimmäiset puoli vuotta melkein menee työrutiineihin ja perhe-elämään ja ympäristöön sopeutumiseen. Ja sitten onkin jo eka puolisko ohi, ja lähtölaskenta alkaa. Eli älkää missään nimessä huolestuko ajan pituudesta ja kotoa poissaolemisesta, vaan lähtekää tutkimaan maailmaa, kyllä se tuttu koti-Suomi siellä aina pysyy! 

Noniin, nyt kun on ajan kulumiset taas selvitelty, voidaankin siirtyä ajankohtaiseen aiheeseen, eli jouluun! Kävin tiistaina ostamassa joululahjat host-perheelle, ja siinä samassa ostin myös yhden lahjan C:lle. Host-poika (7v, urheiluhullu) saa lapsille tarkoitetun harjoittelu-lumilaudan (sopii pulkkamäkeen yms). Hän näki sen kaupassa ja totesi että olisi NIIN hieno juttu saada oma lumilauta. No, au pair tietysti heltyi ja kävi tällä viikolla kyseisen muovinkappaleen noutamassa. Host-tyttö (11v, tykkää yleensä rauhallisista aktiviteeteista) saa oman scrapbooking-setin. Hän on katsellut mun scrapbookia ja totesi että olisi kivaa tehdä oma scrapbook omista jutuista. No, se homma on nyt hoidossa. 

Tietysti täytyy myös muistaa mun kahta jenkkimiestä: Host-isälle (43v, rakastaa ruuanlaittoa aina kun ehtii) hankkisin (huom: kyllä, turkulainen konditionaali-imperfekti!) kunnon keittiöveitsen ja pari kunnon leikkuulautaa, kun talossa olevat keittiövälineet ovat kamalia ja veitset tylsiä ja leikkuulaudat aivan järkyttäviä. C (pistetään hänenkin ikänsä tähän: 27v!) saa honey badger-t-paidan (kun hän on "the honey badger", katsokaa "Honey badger, narration by Randall" tms Youtubesta jos video ei ole tuttu). Tilaan hänelle myös kadonneen tilalle kuukausia etsimäni ja vihdoin löytämäni New Eran Boston Red Sox-lippiksen. Lippis siis katosi vuosia sitten, ja miekkonen on sellaista etsinyt kissojen ja koirien kanssa netistä ja kaupoista ja Ebaysta jne. Vihdoin sain sellaisen fiksattua (suunnittelin täysin samanlaisen New Eran sivuilla), se menee tilaukseen uudenvuoden jälkeen, ja yksittäis-uniikki-lippis ilmestynee tehtaalta postissa tänne viimeistään helmikuun puolivälissä. (Tuon joululahjan kekseliäisyydestä ja salapoliisi- ja designtyöstä pitäisi melkein saada Vuoden Tyttöystävä-palkinto!)

Eli jouluvalmistelut ovat melkeinpä joulusiivousta ja piparitalon rakentamista vailla valmiita. Ja ne hommat pitäisi hoitaa huomenna. Perjantai-iltana lähden täältä C:n kyydillä Providenceen ja sieltä lauantaiaamuna vuokra-autolla körötellään New Yorkiin. Joulu vietetään ihan kahdestaan rentoutuen ja lomaillen, käydään 9/11-memorialilla, ja toivon mukaan luistelemassa. Loppuaika sujunee löhötessä ja chillatessa. Kotiin palaan joko maanantaina tai tiistaina, riippuu fiiliksistä. Kysyin host-isältä että jos sopii että tulen maanantaina iltapäivällä kotiin (C heittää minut kotiin  ennenkuin menee töihin), ja host-isä sanoi "Kunnet vaan ota koko päivää vapaaksi?!". Sanoin että en oikeastaan tarvitse edes niin paljoa vapaata, että joskos sen puoli päivää... "No ota nyt vaan se maanantaikin vapaaksi!". Okei okei! =D Mutta jos C päättää mennä tapanina töihin, niin palaan kotiin aikaisemmin. Ja perjantaina 30.12 toivon mukaan suunnataan nokka Providenceen uudenvuoden viettoon. 

Nyt on aika vetäytyä unten maille, huomenna täytyy jaksaa tehdä pitkä päivä. Toivotan kaikille blogini lukijoille rauhallista joulua! (Tai siis tietysti jenkkityyliin "Happy Holidays", ettei vaan kukaan loukkaannu...). Nauttikaa suomalaisista jouluruuista ja perheen ja läheisten ja muiden tärkeiden ihmisten kanssa olosta. Katsokaa joulurauhanjulistus. Ja lumiukko, ja Samu-Sirkan joulutervehdys. Syökää se ekstra-annos laatikoita ja kinkkua, "vaikka ei pitäisi". Ja PALJON konvehteja. Joulu on vain kerran vuodessa, juhannus on sentään joka vuosi! 

Itselläni tulee olemaan hyvin erilainen joulu, mutta onneksi saan sentään viettää pyhät oman kullan kanssa. =) Ja aion yrittää levittää suomalaista joulutraditiota kääntämällä seuraavan biisin sanat C:lle joulun kunniaksi! Se on melkeinpä kansalaisvelvollisuus! =)

"Joulu täynnä on kinkkua ,kylkeä, potkaa,

läskiä, niskaa ja tietenkin votkaa

Kun loppuu aatto ja alkaa yö

Ihminen on sitä mitä hän syö"

Hyvää Joulua! God Jul! Merry Christmas! Joyeux Noël! <3