2,5h lähtöön!

Joopa joo. 2,5h kunnes aika astua bussiin joka vie tutulle ja turvalliselle Hiki-Vantaan lentoasemalle. Siellä sitten odotellaan konetta Frankfurtiin ja sieltä New Yorkiin!

Seuraava blogikirjoitus tuleekin sitten jo Atlantin takaa.

Stay tuned!

Päivitystä pitkästä aikaa !

Heipähei taas. Ollaan oltu keskellä muuttoa, sairauksia, hammasjutskia ja muuta, niin en oo oikeen kerennyt miettimään tätä blogia. Mutta nyt lähtöön on enää VÄHÄN aikaa, niin vois tosiaan aktivoitua tämän bloginkin suhteen. 

Eli sunnuntain ja maanantain välisenä yönä klo 3 olis tarkotus astua bussiin Kupittaan pysäkiltä ja jättää jäähyväiset Suomen maalle vähäksi aikaa. Ei onneksi ole ensimmäinen kerta kun muutan pois Suomesta, joten eiköhän tämäkin suju aika rutiinilla (on muuten neljäs kerta!). Yritin soittaa Lufthansan reservations-palveluun ja varmistaa lennot, mutta iloinen puhelinvastaaja kertoi että niitä ei tarvitse varmistaa. No ei sitten! Saapa nähdä jos jättävät minut nalliksi kalliolle... En yleensä varmistele mitään, varsinkin kun Amadeuksen nettipalvelussa näkyy molemmat segmentit varmistettuina, mutta kun niitä ei ole itse varannut, niin olisi ollut kiva tarkistaa että kaikki on ok. No, helppo tapa saada vähän jännitystä elämään! 

Asunnon pakkaaminen laatikoihin ja jätesäkkeihin on sujunut ihan hyvin, on ehkä mahdollisesti toivoa siitä, että asunto on tyhjä kuun lopussa. Tänään on läksiäiset ja "tuvasta-lähtijäiset", ja kämppä näyttää sopivan tyhjältä... Tosin jos makuuhuoneen oven avaa, totuus iskee naamalle. No, onhan tässä vielä ruhtinaalliset 4 päivää aikaa! 

Niin, ja hammasjutut pitäisi nyt olla vihdoin kunnossa! (*knock on wood*) Maanantaina kävin pikkuruisessa hammaskirurgisessa toimenpiteessä, hammaslääkärisetä operoi vasemman alaviisaudenhampaan ulos ja päästi sen kärsimyksistään. Se pirulainen oli ehtinyt kehittää jotain tulehdustakin sinne, ja hammaslääkäri sai vissiin jollain ruokalusikalla kaapia pahimmat pois. No, ei mennä sen enempää yksityiskohtiin... Nyt olen sitten antibioottikuurilla numero 2....tässä kuussa! Ensin oli yksi hävittämään ties-mikä-kenties-keuhkoputkentulehdus alkukuusta ja nyt toinen varmistamaan suun parantuminen ilman kaikkia pieniä,söpöjä infektioita jotka helposti voivat iskeä. Ihan coolia on tosin se, että kumpikaan kuuri ei ole aiheuttanut ainuttakaan sivuvaikutusta. Ei siis kerrassaan mitään. Oon kauhee rautamaha! =D

No, anyway. Nyt aamupalaa!

+ 1 viisumi, - 2 hammasta

Tärkeimmät ensin! Sain viisumin! JEE! Nyt voi ihan oikeasti matkakuumeilla. 

Ja sairauksista puheenollen: keuhkoputkentulehduksen loputtua kävin maanantaina viisumihaastattelun jälkeen hammaslääkärillä (Kampin Megaklinikka, suosittelen!!!), korjattiin muutamat reiät ja sanoivat että alavasen viisuri täytyy repiä ulos ASAP. No, eilen soittelin ympäriinsä (jopa kunnalliseen, big mistake!) ja sain ajan 1h45min päästä soitosta! Eli soitin sinne klo 12, ja klo 13.45 olin jo röntgenissä. Uskomatonta! Herra Hammaslääkäri sitten kaiveli suuta ja katseli kuvia ja totesi että ylävasemman viisurin hän voi repiä vaikka heti, mutta alavasempaan tarvitaan suukirurgi. Nice. No, nyt olen yhtä hammasta köyhempi ja 22.11 lähtee se murheenkryyni alavasen. Olisivat kuitenkin ruvenneet oireilemaan heti kun lentokoneen renkaat koskettavat JFK:ta. Joten parempi näin, kaikille paitsi visakortille. 

Nyt jatkan hihkumista ja ihmettelyä: Kai sinne jenkkeihin on sitten vain lähdettävä! TJ 19! OMG!

Valmisteluja...

Näin ne hommat vaan etenee! Keuhkoputkentulehdus on edennyt loppuvaiheeseen (toivottavasti!), ja nyt vaan vähän yskittää. Totesin tuossa alkuviikosta että yskä ja hammaslääkärikäynti (varsinkin hampaanpoisto) eivät välttämättä ole aivan optimaalinen yhdistelmä. Joten sopii todellakin toivoa, että tämä tästä laantuu maanantaiksi! 

Maanantaina on myös luvassa viisumihaastattelu, ja sitä varten on nyt printattu ja vastaanotettu lappuja joka lähtöön. On DS-2019, vahvistussivu DS-160:stä, passia, kuvaa, ja kaikki muut liput ja laput jotka voi kuvitella tarvitsevansa. Toivottavasti eivät sedät ja tädit siellä suurlähetystöstä vain tulkitse virkayskääni miksikään hermostuneen terroristin käyttäytymiseksi. Se tästä vielä puuttuisi. 

Muita hauskoja uutisia: muutan takaisin kotiin! No, paperilla ainakin. Eli paperit saavat elellä äidin lihapatojen ääressä seuraavan vuoden ajan. Helpottaa paljon kun kirjeet ja muut menevät paikkaan, josta infon saa nopeasti minulle. 

Tänään täytyy käydä (rauhallisesti!) pyykkivuoren kimppuun. On muuten kätevää kun on kipeä: pyykkiä ei kerry, kun kulkee samoissa kauhtuneissa collegehousuissa koko ajan. Täytynee myös käpsiä postiin hakemaan jonkinsorttinen pommisuojattu miljoonan euron kirjekuori jossa suurlähetystö sitten lähettää passini takaisin. What could possibly go wrong with that? Varsinkin kun Itellan porukka A) lakkoilee ja B) käyttää jotain mega-destroyer postin "lajittelijaa" joka ilmeisesti lajittelee kirjeitä käteväksi silpuksi. 

Nyt Seinfeldiä ja sitten According to Jim. Eli perus arki-iltapäivä täällä. Päätän raporttini täältä tähän. 

28 päivää lähtöön!

Tänään tuli postissa viimeisetkin liput ja laput koskien USA:n matkaa! Jes! Olin jo vähän huolissani etteivät ne ehdi tulla ennen viisumihaastattelua (siinä kohtaa olisin ollut up s**t creek!), mutta kaikki järjestyi, onneksi. Nyt täytyy raapia kokoon rahat viisumikäsittelymaksua varten, ja itse haastattelu on maanantaina 8.11. 

Viiden päivän työputki pikkuflunssassa vaati veronsa, ja eilen oli kuumetta ja yskä, tänään vain infernaalinen yskä. Ja pitäisi mennä terveystarkastukseen. Mitäköhän lääkäritäti kirjoittaa lappuun kun tällainen "pile of disease" astuu ovesta sisään...

Tämä päivä sujunee muuttolaatikoita täyttäessä ja ilmeisesti ekat 10 laatikkoa viedään säilytykseen illemmalla. Eli asiat etenevät. pikkuhiljaa.

Nyt vähän vadelmakeittoa ja kurkkupastilleja = gourmet-aamiainen.

EDIT: Lääkärintarkastuksen yhteydessä todettiin akuutti keuhkoputkentulehdus... Luvassa viikko sairaslomaa ja viikon antibioottikuuri. Näin meillä!