Valokuvia ja vapaaehtoistelua

Kello on paikallista aikaa 1 yöllä, ja meikäläinen lilluu edelleen hereillä. Olen ilta/yötyöläisleski, eli mies lähtee kotoa n. klo 13 iltapäivällä töihin, ja palaa kotiin siinä klo 2 aikoihin, eli jos arkena halutaan viettää aikaa kimpassa, on minunkin syytä elää hänen rytmissään. Blogit on luettu, facebook-pelit pelattu (kun on työtön ja harrastukseton ja autoton, niin Farmville ei loppujenlopuksi olekaan niin tyhmä peli...Kröhöm...), niin voisin vaikka pistää muutaman kuvan tänne, ja vaikka kertoa tämän illan vapaaehtoistyövuorosta. Ja huomatkaa: Mukana on myös random-kuvia!

Meillä oli kaupassa pari viikkoa sitten ruusukaaleja

 ihan luonnollisessa habitaatissaan!

Olen siis toisinaan, kerran, pari, viikossa vapaaehtoisena työntekijöiden omistamassa pikku ruokakaupassa, joka keskittyy luomu- ja lähiruokaan. Työtehtäviin kuuluu kaikki "nakkihommat" ja yleinen hengailu. Yleensä olen siellä 16-20. Aluksi käyn läpi vihannekset ja hedelmät (vanhat veks, uutta tilalle), sitten maitokaapin (täyttöä), ja sitten muuta sälää suoristelemaan ja täyttelemään. Tuohon vuoroon kuuluu myös sulkemishommat, eli tiskit, siistiminen ja niin pois päin. Välillä kaupassa on valitettavasti hyvinkin hiljaista, mutta hupia riittää silti. Tänään putiikkia pyöritti allekirjoittaneen lisäksi naiskollega, noin viisikymppinen K ja mieskollega, vajaa kolmekymppinen C. Heidän kahden kanssaan tulen parhaiten toimeen, joten on todella kivaa että normivuoro on yleensä heidän kanssaan. K hoitaa yleensä kassaa ja C on minun "orjapiiskurini", eli kertoo jos on jotain ekstratehtävää jonka voisin hoitaa pois alta, mutta yleensä hänkin haahuilee ympäriinsä tai väsäilee jotain omiaan. 

Ikävä on kesää, Providence on todella mukava, "Turkumainen" mesta.

Tänään sattuikin sitten olemaan hiljaisempi päivä konttorilla, vähän järjestelin jotain vihanneksia ja kananmunia, mutta suurin osa illasta jammailtiin musiikin tahtiin ja höpöteltiin ja naurettiin kolmestaan kaikkia typeriä juttuja. Musiikki pauhasi täysillä, ja yhteislauluina ja -tansseina vedettiin kaikkea R. Kellystä Van Haleniin ja Justin Timberlakesta Beastie Boysin kautta Guns N Rosesiin. Mietin vaan miltä meno näytti ohikulkijoiden silmissä... Mutta hauskaa oli! 

Meidän kotikulmien risteys. Providencessa yleensä katukylteissä näkyy myös kaupunginosa, 

meidän on Federal Hill. Eri kaupunginosilla on eri maineet, kuten kaikissa muissakin 

kaupungeissa. Täällä itsensä paikantaminen on vielä helpompaa, kun jo heti kyltistä näkee onko

 paikassa, jossa kannattaa olla...

Koska työpaikka myy kaikkea lähiruokaa ja luomua ja muuta hyvää, niin yleensä illallistarpeet tulee aina työvuoron aikana noukittua sieltä. Tänään tein ruuaksi Narragansett Creameryn (Rhode Islandin yksi juusto- ja jogurttifirma) Queso Blancoa paistettuna voissa, Jansal Valleyn supernannaa Applewood Smoked pekonia ja alle 10km päässä kasvaneen luomunaudan jauhelihasta väsäsin parit pihvit, jotka päällystin Uusiseelantilaisella fontina-juustolla, joka noukittiin mukaan Whole Foods Marketista viikonloppuna. Pari vihannesta oli pakko heittää lautaselle näön vuoksi...

Lopputulos näytti siis tältä!

Loppuun vielä netistä napattu kuva (kameraa ei ole sattunut ehtimään vetämään esiin kun kyseinen bussi on ohi hurahtanut) Rhode Islandissa pyörivästä paikallisbussista, joka varoittaa ihmisiä syöttämästä lapsilleen liikaa sokeria. Meinasin pyörtyä kun näin sen ensimmäisen kerran! Kerrankin fiksu mainoskampanja. Tämän faktapläjäyksen tarjoaa Rhode Island Department of Health.

Niinkun näin! Hyvä!

Tällaista tänään, myöhemmin lisää! 

Sokerihumalaa ja uudenvuodenlupauksia

Nyt kun kerran lupasin kirjoitella useammin, niin täältä pesee ja linkoaa!

Joulunpyhät meni aika rauhallisesti kotosalla kahdestaan miehen kanssa. Tein pipareita, joulutorttuja ja perunalaatikkoa, pakkohan niitä on jouluna olla. Äiti lähetti paketissa luumuhilloa ja piparkakkumaustetta, joten eikun hihat ylös ja leipomaan! Joulutortut nyt eivät olleet mikään hirvittävän vaativa luomus, mutta piparit ja perunalaatikko aiheuttivat päänvaivaa. Ensinnäkin, perunat olivat Walmartista, ja jotain Ö-laatuisia. Eivät pirut halunneet imeltyä laisinkaan. Ja piparitaikinan veivaamiseen tarvittiin raavasta miestä, kun muita kodinkoneita ei oikein ole vielä toistaiseksi.

No, joka tapauksessa, kaikki päättyi ihan hyvin, meillä oli myös 7 dollarin Walmart-savukinkunpala, oli muuten ihan jees, kun katsoo hintaa ja kauppaa. Ja sitten oli tietysti vähän karkkia ja sipsiä ja keksiä ja muuta roskaa. Joulu on onneksi vaan kerran vuodessa, sen verran turvonnut olo on kyllä nyt jälkeenpäin. Katseltiin jouluaattona myös "How the Grinch Stole Christmas", se aito alkuperäinen animaatio siis, ei sitä Jim Carreyn leffaversiota. Tämä oli siis jo kolmas jouluni USA:ssa, pikkuhiljaa alkaa niitä uusia perinteitä syntyä. Ehkä ensi vuonnakin istutaan vierekkäin sohvalla kutomassa ja katsomassa dokumentteja. 

Nyt välipäivinä on tarkoitus kesyttää keittiössä oleva, uhkaavankokoinen tiskivuori, ja valmistautua uudenvuodenhulinoihin. Suunnitelmat ovat vielä vähän auki, mutta lompakko on päättänyt ettei ainakaan hirveen glamuröösiä juhlintaa tällä kertaa tapahdu. Varmaan keskustaan mennään katselemaan ja kiertelemään, jotain taiteiden yön tapaista juttua pitäisi ainakin olla meneillään. Ilotulituksista en tiedä, mutta 4th of July-tulitteet olivat aika hienot, ehkä muistot niistä riittävät, jos tänä vuonna ei uutenavuotena räiskitä. 

Uudenvuodenlupauksiakin tehdään miehen kanssa kimpassa. Lista näyttää tällä hetkellä tältä:

• Ei viljaa (goodbye leivät ja donitsit ja keksit ja....) eikä maissia yms riisiä, pastaa jne
• Ei sokeria
• Ei kasvi- ynnä muita höttö-öljyjä
• Ei tärkkelystä (perunat veke, kaikissa muodoissaan)
• Ei Ö-laatuista väärin ruokittujen eläinten lihaa
• Ei pikaruokaa (siinä haastetta kerrakseen!)

Sen sijaan:

• Luomuvihanneksia (niin paljon kun budjetti ja valikoima sallivat) + jotain hedelmiä vähän
• Luomulihaa, tai ainakin pienempien firmojen tuotteita
• Luomumunia
• Juustoja, voita, oliiviöljyä
• Pähkinöitä
• D3-vitamiinia + muut tarvittavat 
• Pienten firmojen ja farmien tukemista
• Fiksua, kroppaa vahvistavaa liikuntaa

Näillä nyt päästään alkuun. Joulunpyhät on mennyt sokerihumalassa ja ilmapallo-fiiliksessä, joten tammikuun alusta heti palataan taas ruotuun. Tällaiset asiat on hyvä kirjoittaa muistiin itselleenkin, ne konkretisoituu jotenkin paremmin sillä tavalla. Tai ainakin toivon niin. 

Ihan oikeasti ihan kohta kerron sitten siitä maahanmuutosta. Ehkä huomenna. 

Ja pistäkää hei kommentteja ja kysymyksiä tonne kommenttilootaan jos niitä tulee mieleen! =)