torstai 1. maaliskuuta 2012

Accio Summer! (Tulejo Kesä!)

Sääjumalat tai joku muu asioista päättävä pääjehu pisti sitten loskakeliksi tänään. Koko talvena on satanut ehkä joku max. 20cm lunta yhteensä. Siis ei ole todellakaan ollut mitään snow day-sekasotkua niinkuin viime talvena. Melkeinpä koko talvi on ollut kuiva ja aurinkoinen eikä edes mikään erityisen kylmä. Ehkä pari kertaa yöllä ollaan päästy jonnekin -20 mutta siinäpä se. Tammikuun keskilämpötila taisi itseasiassa Walpole Hometown Weeklyn mukaan olla plussan puolella, jos oikein muistan... 

Mutta ilmeisesti kevät ei voi alkaa ilman sitä pakollista loskassa vaeltamista, joten eilen iltapäivällä ja illalla pukkasi sellaiset vajaa 10cm lunta, ja sitten plussakeliä tänään. Tekisi melkein mieli mennä tonne takapihalle ja nakata rommia ja mintunlehtiä... eiku siis mansikkasiirappia.... sekaan ja saada edes joku hyöty tosta kamalasta mössöstä. Nyt ei oo kivaa! Kaiken maailman Winter Weather Advisoryt vilkkuu säätiedoituksen kohdalla netissä ja porukat kolaroi oikein olan takaa. Ainut lohtu on, että ensi viikon puoliväli ja sen jälkeinen aika näyttää paremmalta. Joka päivä pitäisi olla jossain +9 ja +16 välillä. Ja auringonkin pitäisi tulla esille. Here's for hoping! 

Eilen, sitä lumentuloa katsellessa ja kiroillessa, iskivät viime kesän muistot mieleen oikein kunnolla. Olen löytänyt sen verran hullua ja hauskaa seuraa, että kesä oli aika eeppinen! Jos ensi kesä on edes lähellekään yhtä mahtava kuin viime kesä, odotettavissa voi olla esimerkiksi seuraavaa:

  • Random ajeluja parissa eri osavaltiossa ihanalla avoautolla (toim. huom. se on ihana koska se on legendaarinen, ei koska se olisi mitenkään hieno tai hyvässä kunnossa)
  • Paljon univelkaa! Viime kesänä asumismenot olivat vähän erilaiset kun C asusti väliaikaisesti sukulaistensa luona ja minä täällä host-perheen luona, ja suhdekin oli niin uusi ettei voitu ihan vapaasti tunkea joka paikkaan. Loppukesästä oltiin jo aika kekseliäitä. Nukuttu on mm. auton takapenkillä (onneksi on iso auto!) ja rannalla ja motelleissa jos ei muuta keksitty, ja useimmiten ei vaan nukuttu ollenkaan... Mutta epäilen että aika kiireinen kesä on tulossa silti. Molemmat ovat ulkoilmaihmisiä, joten tarkoituksena on maksimoida keleistä nauttiminen.
  • Telttailua!!! Viime kesän ehdoton hitti, muun muassa edellisen kohdan takia. Ja muutenkin. Wompatuck State Park oli meidän hengailumesta monet viikonloput, ja paljon muistoja on sieltäkin. Toiset tietysti selvempiä ja tarkempia kuin toiset... Vieläkään en ole unohtanut sitä, kun C oli syvässä unessa ja pesukarhu alkoi raapimaan teltan ovea (kun taisi olla joku ruuan haju teltassa). Ja minä tietysti kauhuissani tuijotin sitä silmästä silmään puolen metrin päästä. Ja se perhana ei meinannut edes lähteä pois vaikka kuinka metelöin!! Toinen pesukarhu-insidentti oli vähän hauskempi, C halusi tehdä s'mores (suklaata ja vaahtokarkkia keksien välissä) ja jätti sitten hetkeksi tarvikkeet retkipöydälle. Pesukarhu tuli pimeyden turvin ja vei koko vaahtokarkkipussin nenän edestä. Ja eikä siinä vielä kaikki, se piru oli yöllä tuonut takaisin sen tyhjän pussin! Törkeää!
  • Retket rannalle. Välillä mentiin vain pariksi tunniksi, ja toisinaan oltiin koko päivä. Ihanaa! Ja kamalaa ö-luokan rantakiskan tarjontaa lounaaksi, tietysti. Lemppariranta on Narragansett Beach Rhode Islandissa, ehdittiin käydä siellä vaan kerran, mutta ensi kesänä siitä taitaa tulla meidän ykkösbiitsi. Täytyy myös keritä käymään Newportissa taas, katselemassa rikkaiden "kesämökkejä". 
  • Yöt motelleissa. Asumisjärjestelyiden vuoksi vietettiin myös öitä lähialueen motelleissa. Ne olivat, joka ikinen, vaihtelevasti kämäisiä, tai ei-niin-kamalia-mutta-silti-aika-kämäisiä. Ja sekös siitä teki vielä hauskempaa! Ollaan maattu sängyssä syömässä mäkkimättöä, joka haettiin lähimäkkärin drive-in:istä kävellen (ja sekin olisi jo tarina erikseen), seurattu motellissa pysyvästi asuvien ihmisten elämää, nautittu Four Lokoa (kesäjuomien ehdoton kuningas!) ja oltu onnellisia siitä, että mitään pahempia tauteja tai tapaturmia ei näissä mestoissa ole sattunut. (Vitsi vitsi. Tai no...)
  • Illat Hot Clubissa ja Providencessa hortoilu. Providencessa on todella kiva baari nimeltä Hot Club. Se on joen rannalla, ja melkeinpä vastaa jokilaivoja (jotka turkulaiselle ovat tietysti aivan must), joten ei ihme että viihdyn. Se ei tosin ole laiva, vaan ihan talo vain, mutta suurimmaksi osaksi avoin ja siellä on iso terassialue ihan joen kyljessä. Kauniit maisemat, ja "Grateful Dead"-drinkit ovat parhautta. Terassilta ollaan melkein aina jatkettu kaupungille kävelemään ja yleensä jouduttiin myös IHOP:iin syömään (miten ne lätyt aina himottaa yöllä?!). Ja se Providencen IHOP jossa yleensä käytiin, vastaa usein myös suomalaisia nakkikioskeja, kaikki kokoontuu yöllä sinne, ja jos jossain sattuu ja tapahtuu, niin se on sitten siellä. Poliisit yleensä partioivat ulkopuolella, joten mitään pahempaa ei ole koskaan sattunut. 
Siinäpä muutamia mieltä lämmittäviä kesämuistoja täältä meiltäpäin. Pakko lisätä, että ei se uima-altaan reunalla lukeminen ja palkan ansaitseminenkaan tule haittaamaan hirveästi... (Parhaimmillaan oltiin lasten kanssa uimassa 6h/päivä). Ensi kesänä on, noiden esimerkkien lisäksi, tarkoitus toivottavasti ajella New Hampshiren Hampton Beachille, ja ehkäpä Maine:en. Ja tietysti viettää vielä enemmän aikaa rannalla. Ja leirintäalueilla. Ja...Ja... Niin. 
KESÄ, TULE JO!!!

Mikään megapostaus kesästä ei olisi täydellinen ilman kesäbiisiä. Yritin keksiä jotain hauskaa, mutta mikään ei nostata kesäfiilistä tällä hetkellä enempää kuin Peter, Bjorn and Johnin vihellysrallatus "Young Folks". Joten ENJOY! 




2 kommenttia:

  1. Hei Milla! Olen Cultural care au pair, asun Miltonissa ja olen ollut jenkeissä nyt 6 kk. Hostperheeni kauheasti kyselee au pair-vuoden pidentämisestä ja mulla on tunteet kauhean ristiriitaset... Tavallaan haluan pidentää ja tavallaan en :) Onko sulla jotain vinkkiä tähän, ootko tyytyväinen, että pidensit omaa vuottasi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Se extension-päätös on erilainen prosessi jokaiselle. Itselleni se ei ollut vaikeaa, sillä viihdyn perheessä hyvin, työtehtävät ovat ok, säännöt ja lapset ovat sellaisia joiden kanssa voin elää toisenkin vuoden jne. Minulle viimeinen naula arkkuun tuli siinä kohtaa kun erosin exästäni. Siinä kohtaa päätin että ei minulla todellakaan ole mikään kiire Suomeen. Ja tosiaan en ole päätöstäni katunut kertaakaan. Nyt lähinnä ihmetellään sitä, että menenkö koskaan enää takaisin, muuta kuin käymään. :) Mutta muista myös että toinen vuosi menee paljon hitaammin kuin eka vuosi, joten aika voi välillä tuntua pitkältä. Mutta jos viihdyt tosi hyvin ja kaikki tuntuu hyvältä, kannattaa kyllä extendata. Kyllä sinne Suomeen aina ehtii. :) Toivottavasti tämä kommentti nyt auttoi edes jonkin verran! :)

      Poista