Ööö....blogi?

Heipä hei taas täältä amerikan mantereelta... Hoksasin äsken että en ole bloggaillut taas pitkään aikaan! Joten kait sitä on kansalle tarjottava taas leipää ja sirkushuveja, hahaha.... Tammikuu on kohta pulkassa, ja viimeiset 6kk au pairina alkavat! Aamukampa taitaa tällä hetkellä näyttää max. 217 päivää... (Max. sen takia että virallisesti viimeinen päivä on 28.8, mutta voi olla että lopetan jo vähän aiemmin, ei vielä tosin tarkkaa tietoa tuosta asiasta ole. Minua ei paria viikkoa aiemmin lopettaminen harmittaisi ollenkaan...) Kuukausi ei ole ollut mitenkään erityisen kiireinen, melkeinpä sitä samaa touhua päivästä toiseen. Viikot kotona, kotitöitä, läksyjä, itkua ja hammastenkiristystä, iltaisin pari kertaa viikossa C:tä moikkaamaan sen työpaikalle, sitten perjantaina niin nopeasti kuin mahdollista ulos täältä, lauantaisin neljän-viiden maissa töihin takaisin, ja siinä 22-puolitaöin takaisin Providenceen ja sunnuntai-iltana kotiin. 

Viikonloppuisin ollaan otettu C:n kanssa aika rennosti. Yhtenä viikonloppuna miekkoseni kävi noutamassa IKEA:sta laatikoston (ensimmäinen IKEA-mööpeli hänellä!), jota sitten kasattiin yhdessä. Hyvin se C:ltä sujui, mutta välillä piti pyytää vähän apua, "You explain this to me, you're Scandinavian!" Haha, tottahan tuo, ja sitäpaitsi olen itse koonnut useampaan otteeseen kaiken maailman kirjahyllyjä ja laatikostoja ja tiesmitä, joten onneksi C:llä oli ammattiapulainen. Hieno laatikosto tuli! =)

Ollaan katseltu dokumentteja ja leffoja ja viime aikoina myös hakattu Tetristä ihan kivat määrät. En vieläkään pysty yhtä hyviin tuloksiin kuin C, mutta lähellä ollaan... Hänen on pare varautua! =D

Viime viikonloppukin oli mukava. Perjantaina juhlittiin, kun miekkonen oli saanut paljon tärkeitä asioita hoidettua pois alta, käytiin Red Robinissa illallisella, minulle tosin ei ruoka maistunut mitenkään hurjasti, koska vietin keskiviikon ja torstain välisen yön pää ämpärissä + torstainakin oli vielä aika heikko olo... Tauti kiersi koko perheen ja minä sain sen viimeisenä. (Ja nyt ressukka C valittelee mahakipua, pitihän se arvata... =/ ) Lauantaina olin töissä taas, ihan rento ilta, molemmat lapset touhusivat omiaan, ja host-isä oli kokannut lihapataa joten minun ei tarvinnut edes stressata ruuanlaitosta. Sunnuntaina lähdettiin ajelulle kohti Newportia, mutta kun tuli nukuttua puolillepäivin ja siitä vielä tuli seurattua presidentinvaaleja ja muuta, niin lähtö vähän viivästyi, ja ei ehditty ihan perille saakka ennenkuin tuli pimeää, mutta käytiin kyllä kylässä nimeltä Middletown syömässä KFC:n double down:it päivälliseksi. 

Kotiinpalattua katsottiin Patriots-Ravens-matsin viimeinen neljännes (siis tottakai pakotin C:n jo autossa laittamaan radion päälle jotta pystyin seuraamaan ottelua) ja meidän joukkue voitti AFC-mestaruuden ja siispä... NEW ENGLAND PATRIOTS PELAA SUPERBOWLISSA 5. HELMIKUUTA!!!!! Wohoo! Todella hienoa! (Ja niiden stadion on muuten tossa n. 5km päässä meiltä, jepulis jee!) Ensi viikonloppuna on Pro Bowl ja NHL All Star Weekend ja sitten helmikuun ekana viikonloppuna on se odotettu Superbowl XLVI!!! Itärannikon joukkueet ovat vastakkain, kun Pats kohtaa Indianapolisissa New York Giantsin... Ei tarvinne arvata kenen toivon voittavan... Niin ja onhan sitten se presidentinvaalien toinen kierroskin... Unohdin käydä äänestämässä taas. Kuulemma Bostonissa voisi käydä, mutta mutta... 

Tämä viikko alkoi ihan kivasti, aamulla host-isä sanoi odottavansa vierasta, kysyin että ehdinkö kokkaamaan itselleni aamupalaa ennenkuin vieras saapuu, ja host-isä vaan totesi että äh, mene kunnon aamiaiselle Brooksideen (tosi hyvä kahvila tässä meidän lähellä), lue päivän lehdet ja nauti, mä sponssaan, maksan sulle sit takaisin! Ihan jees maanantaiaamu siis! 

Ensi viikonloppuna olen vapaalla pe-su, ja tarkoitus on lähteä lipettiin täältä sirkuksesta mahdollisimman nopeasti, evakkoon Providenceen, as usual. Suunnitelmissa on chillailla ja kenties ajella ympäriinsä taas, ehkä yrittää päästä perille Newportiin saakka tällä kertaa... Mitä tahansa tehdäänkään (myös Bostoniin menosta oli puhetta), niin lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon että otan kuvia, ja postailen niitä tänne sitten! =)

2012 & countdown

Niin taas vaihtui vuosi. On muutama uusivuosi tullut jo todistettua, ja tämä oli toinen täällä Jenkeissä. Lähdin junalla+bussilla Providenceen perjantaina (Teijo Taktinen, eli allekirjoittanut, heitti tietysti suurimman osan tavaroista miekkosen työpaikalle jo torstaina, jottei tarvinnut raahata isoa sporttikassia pitkin ja poikin...kahta osavaltiota!). Kerrankin meni reissu suht kivuttomasti, host-isä heitti Sharonin juna-asemalle, siitä paikallisjunalla Providenceen (taaskaan en joutunut maksamaan, no, säästinpä 4 dollaria!), suoraan juna-aseman edestä paikallisbussiin (jotka yleensä ovat yhtä luotettavia kuin New Delhin bussit tms, toisin sanoen ehkä menee, ehkä ei, ehkä menee ihan jotain muuta reittiä kuin viimeksi, ja kukaan ei tiedä mitään, ja bussipysäkeillä ei edes lue bussin numeroa...), bussi jopa tuli suht ajallaan ja hyvin avulias bussikuski auttoi löytämään oikean päätepysäkin, siitä n. 10min kävely gheton läpi ja olin perillä! 

C ja B olivat töissä perjantai-illan, ja minä ja A hengailtiin vaan kämpillä kunnes "pojat" tulivat kotiin. Katseltiin jotain leffoja tms, aika rento ilta. Lauantaina käytiin hakemassa ruokaa ja juomaa ja juhlistettiin uuttavuotta kotona, koska Providencella ei edes ollut varaa ilotulituksiin tänä vuonna (ja Rhode Islandissa, kuten Massachusettsissakaan, ei saa myydä ilotulitteita yksityishenkilöille, ja porukat eivät näemmä edes jaksaneet käydä New Hampshiren puolella laittomilla ilotuliteostoksilla, plääh!). Olin tosin tosi tyytyväinen siihen, että kolmannella kerralla onnistuin katsomaan New Yorkin "pallonpudotuksen" (vrt englanniksi "ball drop"), koska 08-09-uutenavuotena olin Manhattanilla, mutta jet lagin takia olin nukkumassa jo kello 22, ja en edes jaksanut herätä katsomaan tapahtumaa telkkarista, ja viime vuonna olin Bostonissa juhlimassa, ja telkkaria ei tietysti tullut katsottua silloinkaan. Nyt siis tuli tämäkin traditio koettua. Viikonloppu sujui siis aika rauhallisissa merkeissä, syötiin paljon noutoruokaa ja nautiskeltiin muutama drinksukin. 

Koska lapsosten koulu alkoi vasta tänään tiistaina, olin myös vapaana koko maanantain. Katsoin NHL Winter Classic:ia telkkarista ja kokkailin C:n kanssa hampurilaisia (no okei okei, C kokkasi ja minä surffasin TV:n ja keittiön väliä...). Illasta olikin aika palata kotiin ja takaisin arkeen... Oli tosi masentavaa palata kotiin, koska olin jouluna vapaa pe-ti ja sitten taas uutenavuotena pe-ma, ja siinä välissä en myöskään tehnyt mitään, kun lapset olivat lomalla, ja sekä minä että host-isä oltiin kipeinä... No ei voi mitään, arki iskee aina, ja on syytä yrittää muistaa miksi sitä alunperin tultiin tänne, tai ainakin mikä mahdollistaa tämän kivan vapaa-ajan, eli työthän ne...

Ja töistä puheenollen, tässä Iowan esivaalituloksia seuratessa tein aamukamman, viisumi vanhenee 28.8.2012, eli silloin viimeistään on viimeinen työpäivä, tosin voi olla että lopetan jo viikkoa, paria aiemmin, katsotaan miten käy. 

Olen siis nyt ollut täällä Jenkeissä 401 päivää, perheessä olen ollut 397 päivää, ja jos työt loppuvat 28.8.2012, minulla on vielä 237 päivää jäljellä. Eli melkein kaksi kolmasosaa on jo takana! Hurjaa! Nämä seuraavat 237 päivää kuluvat nopeasti töissä ja ties missä, mutta samalla on jo pikkuhiljaa aika suunnata katse tulevaisuuteen, ja alkaa tehdä järjestelyjä syyskuulle ja siitä eteenpäin. Ensinnäkin täytyy hoitaa loput opintopisteet pois alta, jotta saan au pair-aikani kunnialla läpi. Ja tietysti minulla on omat suunnitelmani ajalle au paireilun jälkeen, mutta siitä kerron enemmän sitten kun asiat selviävät lopullisesti tässä tulevien kuukausien aikana. Jos suunnitelma A käy toteen, sitten täytyykin säästää jokaikinen lantti, ja tehdä paljon töitä ja pohdiskeluja ja tutkimusta. Ja siihen pyrinkin. Ja jos jostain syystä suunnitelma A ei onnistu, minulla on ainakin rahaa säästettynä muihin puuhiin. Kattellaan, kattellaan, kuinka käy pienen suomalaisen...

Nyt takaisin mahdottoman jännittävien (not) esivaalitulosten pariin... 

Home sweet home!

Nyt on selvitty joulusta ja lomasta taas. Kerrottavaa on jonkin verran, joten erottelen päivät erikseen ja heittelen vähän kuvia väliin... Eli megapostaus luvassa jälleen!

Perjantaina hain lapset koulusta klo 14.30, palattiin kotiin ja päätin aloittaa kokoamaan piparkakkutaloa, jotta lapset voisivat koristella sen. No....2.5h myöhemmin se ei vieläkään pysynyt kasassa ja meinasin viskata koko pinon hevonkuuseen. Ensi kerralla kokoan sen suoraan vaan pikaliimalla... No, vähän narua ja kirosanoja ja sain sen pysymään jotenkuten koossa. Oli pakko lähteä hakemaan päivällistä ja tuulettumaan hetkeksi, ja sitten palasin kotiin ja saatiin vihdoin talo koristeltua. Pakkasin viimeiset tavarani, ja n. klo 20 C tuli noutamaan minut. ja suunnattiin nokka kohti Providencea. Katseltiin telkkaria, chillattiin, järjesteltiin viimeiset tavarat kuntoon, ja päästiin jossain vaiheessa yötä nukkumaankin. 

Times Squarella oli jengiä jouluaattonakin...

Lauantaiaamuna heräiltiin joskus kahdeksan maissa ja lähdettiin ajoissa kohti autovuokraamoa noutamaan kulkuneuvoa reissua varten. No, autovuokraamon "asiakaspalvelun iloinen ammattilainen" ei uskonut kun sanoin että debit/credit-kortti toimii ainoastaan luottokorttina täällä Jenkeissä, ja ei suostunut edes kokeilemaan josko se toimisi. Loppujenlopuksi jouduttiin lähtemään ilman autoa sieltä vuokraamosta, sillä siitä korttiongelmasta ei päästy yli eikä ympäri, ja debitillä maksamiseen olisi tarvinnut kaikenmaailman palkkakuitit ja sähkölaskut osoitteen todistamiseksi ja ties mitkä. Aivan naurettavaa!

Jouluvalohökötys Fifth Avenuella

Päätettiin sitten (kyllä, jouluaattona, jolloin kukaan muu ei tietystikään vuokraa autoja lähteäkseen sukuloimaan jne...) lähteä etsimään autoa muualta, ja monen "ei-oo":n jälkeen päädyttiin TF Green:ille (Providencen lentokenttä), ja kysyttiin jokaiselta tiskiltä että mikä on halvin auto. Jouduttiin maksamaan $160 alkuperäisen, suunnitellun $60 sijaan! Siihen vielä tankki bensaa $50, lentokenttälisä 10% ja lisäkuski kahdelle päivälle $26, ja konkurssi olikin melkein sitä myöden selvä. No, me rikkaat twenty-something:it ei annettu asian lannistaa sen enempää vaan lähdettiin isolla maasturilla kohti New York Cityä. Voitiin todeta sekä meno- että tulomatkalla että Connecticut on aika turha osavaltio, ei millään pahalla... Se on lähinnä vain iso läpikulkutie jossa on bensa-asemia ja juna-asemia.... Toki New Haven jne ovat varmasti kivoja paikkoja, mutta Interstate 95 kun ajelee niin on kyllä aika tylsää... Isot plussapisteet kyllä minulle ja C:lle, löydettiin hotellille (West 47th Street, ihan Times Squarella) ilman GPS:ää! Parkkitalo oli hotellin kyljessä, heitettiin avaimet parkkimiekkoselle ja käveltiin 5 askelta hotelliin. 

Wollman Rink Central Parkissa.

Pienen lepohetken jälkeen lähdettiin Times Squarelle kävelemään, ja minä tietysti C:ltä joululahjaksi saamani upean uuden kameran kanssa megaturistina räpsin kuvia kaikesta. Käveltiin pitkin poikin pari tuntia, käytiin downtownissa Checkers-nimisessä pikaruokalassa syömässä (C sanoi että on kyllä Floridassa parempaa, ei kyllä ollut valittamista, vedettiin hampparit ja sivuun bacon cheddar fries). Sitten takaisin hotellille, ja nukahdettiin molemmat hetkeksi. 

Joulukoristeita Rockefeller Centerin lähistöllä

Joskus iltakymmeneltä tms lähdettiin takaisin Times Squarelle hakemaan vähän juotavaa kaupasta, ja päädyttiin hankkimaan myös Ben & Jerrys-jäätelöä, ja palattiin taas takaisin hotellihuoneeseen mussuttamaan jätskiä ja chillailemaan. Kunnon Yksin Kotona 2-joulu, jäätelöä hotellihuoneessa Nykissä, haha... Päästiin viimein yöunille joskus kahden-kolmen aikaa yöllä.

9/11 Memorial, yksi kahdesta altaasta

Aamulla ylös ja suihkun kautta check-out hotellista, haettiin auto parkkihallista ja siirrettiin kadulle parkkiin, koska jopa NYC:ssä katuparkki on ilmaista sunnuntaisin. Parkkihalleista voi Manhattanilla joutua pulittamaan jopa jotain $14 per tunti! (Siis sellaiset 10 euroa!) Löydettiin parkkipaikka parin korttelin päästä 9/11-Memorialilta, jonne siis onnistuttiin hankkimaan visitors passes fiksuun kellonaikaan. Vierailu siellä on ilmaista, mutta liput pitää varata etukäteen. Oli hieno kokemus nähdä kyseinen memorial, ja tiedän että jenkkimiehelleni oli tärkeää päästä näkemään se paikan päällä. 

Freedom Tower:in rakennystyöt edistyvät kovaa vauhtia

Memorialilta lähdettiin aamupalalle/lounaalle läheiseen pizzeriaan, joka sattui olemaan auki. Ja sieltä käveltiin Staten Island Ferry:lle ja käytiin ilmaisella risteilyllä... Oli kivaa vihdoin saada räpsittyä kunnollisia kuvia Vapaudenpatsaasta! Risteilyn jälkeen suunnattiinkin metrolla takaisin autolle, ja lähdettiin ajelemaan C:n kämpille Providenceen. Oli kiva reissu, mutta oli kiva palata tyhjään taloon (B ja A olivat ystävänsä luona joulua viettämässä). Katseltiin vähän leffoja jne, ja joulupäivä oli pulkassa.

C risteilee... Taustalla Vapaudenpatsas. Ja lintukin!

Maanantaina C päätti ettei mene töihin (olisi halutessaan voinut mennä, mutta päätti että ottaa vapaaksi, ja oli hyvä päätös, sillä se mies tarvitsi kyllä loman!). Ilmoitin host-isälle että tulenkin kotiin vasta tiistaina... Käytiin vähän kaupoissa katselemassa kaikenlaista tavaraa jota ei tarvita, ja kurvattiin ruokakaupan kautta kotiin kokkaamaan päivällistä. Loppuilta löhöttiin olohuoneen lattialla, peiton päällä, katsomassa pari dokumenttia, Limitless, Dazed and Confused ja jotain muutakin kai. Ihanan rento ilta! 

Lady Liberty

Tänään nukuttiin puolillepäivin ja pakkasin tavarani, ja C heitti minut kotiin ja jatkoi siitä töihin. Kotona odotti iso "stocking" eli joulusukka täynnä pikkulahjoja (tuli iTunes-lahjakorttia, suihkugeeliä, suklaata ja vaikka mitä), Origins:in naamanpesuainetta ja kaikenlaista mukavaa. Ja host-isä vielä sanoi että "Mene vaan huoneeseen rentoutumaan tai jotain, ota vaan päivä vapaaksi!". No, mitäs siihen muutakaan sanomaan kun että "Juu okei kiitti!" Illasta kävin aussi-M:n kanssa vaihtamassa kuulumisia päivällisellä Applebees-ravintolassa. Oli siis äärimmäisen chilli päivä tänäänkin. Huomenna kai sitten töitä taas. Saas nähdä miten käy! 

Kotimatkalla...

No, tässä kai nämä tärkeimmät! Kohta onkin jo viikonloppu ja uusivuosi! Katsotaan jos keksin jonkun 2011-vuosikatsauksen jossain vaiheessa... Jos en enää bloggaile tämän vuoden puolella, niin Hyvää Uuttavuotta 2012 kaikille lukijoille tasapuolisesti! 

Enää pari yötä jouluun!

Tiistait ja keskiviikot näyttävät olevan mun bloggauspäiviä... Ja melkein aina kirjoittelen yömyöhään, nytkin kello on tätä aloittaessa jo pari minuuttia vajaa 1 yöllä. No, ei voi mitään. Viime viikot on päivärytmi muuttunut vähän sekaiseksi. Aamulla herään klo 7 laittamaan lapset kouluun, sitten menen jossain 8 ja 10 välissä päikkäreille, ja nukun jonnekin 12-13.30 asti (usein menee kevyesti päikyt 9-13.30...), siitä lasten koululle klo 14.15, töitä johonkin 19-21 asti ja sitten keikun hereillä ainakin klo 1 asti, joskus voi mennä klo 3 saakka ennenkuin raahaudun sänkyyn. Ja seuraavana aamuna väsyttää, ja pyörä pyörii. No, jos sitten ensi vuonna ryhdistäytyisi taas. 

Muuten, nyt voi melkein jo aloittaa countdownin au pair-ajan loppumisesta. Eka vuosi laskeskeltiin että kuinkas monta kuukautta onkaan jo oltu, ja "puoli vuotta, wau!" jne, ja nyt voi todeta että 13kk on takana, ja aika tarkalleen 8kk jäljellä. Noin 32 viikkoa. Hurjaa! Talvi kuluu äkkiä, ensi viikon jälkeen eletään jo vuotta 2012. Sitten pitää hoitaa parit kurssit pois alta, että saa extension-vuoden opintopisteet kasaan, ja yhtäkkiä onkin jo kevät ja kesä. Ja sitten ei olekaan montaa viikkoa jäljellä. Olen sanonut jo vuosia, jokaisen ulkomailla viettämäni ajanjakson jälkeen, ja sanon taas,  että aika kuluu NIIN nopeasti! Puoli vuotta kuluu silmänräpäyksessä, ja vuosi aivastuksessa. Eli jos joku sieltä Cultural Caren sivujen kautta tänne blogiin löytää, ja pohdiskelee lähtöä ja miettii että mitäs jos ja kuin ja vuosi poissa ja... Aika kuluu jo normaalisti todella nopeasti, ja täällä USA:ssa kun on työt ja matkailut ja shoppailut ja kaiken maailman aktiviteetit, niin vuosi on ohi nopeammin kuin mitä edes ehtii tajuamaan. Ensimmäiset puoli vuotta melkein menee työrutiineihin ja perhe-elämään ja ympäristöön sopeutumiseen. Ja sitten onkin jo eka puolisko ohi, ja lähtölaskenta alkaa. Eli älkää missään nimessä huolestuko ajan pituudesta ja kotoa poissaolemisesta, vaan lähtekää tutkimaan maailmaa, kyllä se tuttu koti-Suomi siellä aina pysyy! 

Noniin, nyt kun on ajan kulumiset taas selvitelty, voidaankin siirtyä ajankohtaiseen aiheeseen, eli jouluun! Kävin tiistaina ostamassa joululahjat host-perheelle, ja siinä samassa ostin myös yhden lahjan C:lle. Host-poika (7v, urheiluhullu) saa lapsille tarkoitetun harjoittelu-lumilaudan (sopii pulkkamäkeen yms). Hän näki sen kaupassa ja totesi että olisi NIIN hieno juttu saada oma lumilauta. No, au pair tietysti heltyi ja kävi tällä viikolla kyseisen muovinkappaleen noutamassa. Host-tyttö (11v, tykkää yleensä rauhallisista aktiviteeteista) saa oman scrapbooking-setin. Hän on katsellut mun scrapbookia ja totesi että olisi kivaa tehdä oma scrapbook omista jutuista. No, se homma on nyt hoidossa. 

Tietysti täytyy myös muistaa mun kahta jenkkimiestä: Host-isälle (43v, rakastaa ruuanlaittoa aina kun ehtii) hankkisin (huom: kyllä, turkulainen konditionaali-imperfekti!) kunnon keittiöveitsen ja pari kunnon leikkuulautaa, kun talossa olevat keittiövälineet ovat kamalia ja veitset tylsiä ja leikkuulaudat aivan järkyttäviä. C (pistetään hänenkin ikänsä tähän: 27v!) saa honey badger-t-paidan (kun hän on "the honey badger", katsokaa "Honey badger, narration by Randall" tms Youtubesta jos video ei ole tuttu). Tilaan hänelle myös kadonneen tilalle kuukausia etsimäni ja vihdoin löytämäni New Eran Boston Red Sox-lippiksen. Lippis siis katosi vuosia sitten, ja miekkonen on sellaista etsinyt kissojen ja koirien kanssa netistä ja kaupoista ja Ebaysta jne. Vihdoin sain sellaisen fiksattua (suunnittelin täysin samanlaisen New Eran sivuilla), se menee tilaukseen uudenvuoden jälkeen, ja yksittäis-uniikki-lippis ilmestynee tehtaalta postissa tänne viimeistään helmikuun puolivälissä. (Tuon joululahjan kekseliäisyydestä ja salapoliisi- ja designtyöstä pitäisi melkein saada Vuoden Tyttöystävä-palkinto!)

Eli jouluvalmistelut ovat melkeinpä joulusiivousta ja piparitalon rakentamista vailla valmiita. Ja ne hommat pitäisi hoitaa huomenna. Perjantai-iltana lähden täältä C:n kyydillä Providenceen ja sieltä lauantaiaamuna vuokra-autolla körötellään New Yorkiin. Joulu vietetään ihan kahdestaan rentoutuen ja lomaillen, käydään 9/11-memorialilla, ja toivon mukaan luistelemassa. Loppuaika sujunee löhötessä ja chillatessa. Kotiin palaan joko maanantaina tai tiistaina, riippuu fiiliksistä. Kysyin host-isältä että jos sopii että tulen maanantaina iltapäivällä kotiin (C heittää minut kotiin  ennenkuin menee töihin), ja host-isä sanoi "Kunnet vaan ota koko päivää vapaaksi?!". Sanoin että en oikeastaan tarvitse edes niin paljoa vapaata, että joskos sen puoli päivää... "No ota nyt vaan se maanantaikin vapaaksi!". Okei okei! =D Mutta jos C päättää mennä tapanina töihin, niin palaan kotiin aikaisemmin. Ja perjantaina 30.12 toivon mukaan suunnataan nokka Providenceen uudenvuoden viettoon. 

Nyt on aika vetäytyä unten maille, huomenna täytyy jaksaa tehdä pitkä päivä. Toivotan kaikille blogini lukijoille rauhallista joulua! (Tai siis tietysti jenkkityyliin "Happy Holidays", ettei vaan kukaan loukkaannu...). Nauttikaa suomalaisista jouluruuista ja perheen ja läheisten ja muiden tärkeiden ihmisten kanssa olosta. Katsokaa joulurauhanjulistus. Ja lumiukko, ja Samu-Sirkan joulutervehdys. Syökää se ekstra-annos laatikoita ja kinkkua, "vaikka ei pitäisi". Ja PALJON konvehteja. Joulu on vain kerran vuodessa, juhannus on sentään joka vuosi! 

Itselläni tulee olemaan hyvin erilainen joulu, mutta onneksi saan sentään viettää pyhät oman kullan kanssa. =) Ja aion yrittää levittää suomalaista joulutraditiota kääntämällä seuraavan biisin sanat C:lle joulun kunniaksi! Se on melkeinpä kansalaisvelvollisuus! =)

"Joulu täynnä on kinkkua ,kylkeä, potkaa,

läskiä, niskaa ja tietenkin votkaa

Kun loppuu aatto ja alkaa yö

Ihminen on sitä mitä hän syö"

Hyvää Joulua! God Jul! Merry Christmas! Joyeux Noël! <3

10 päivää jouluun!

Kello on jo yli puolenyön, keskiviikkoa elellään jo. Ajattelin näin iltapuhteeksi, C:n kanssa tekstailun lomassa, päivittää taas vähän kuulumisia. (C kun tekee iltavuoroa, n. 14-01). Joulu lähestyy hurjaa vauhtia, enää puolitoista viikkoa jäljellä! Jouluksi on jo suunnitelmat aika kasassa, mutta palaan niihin tuonnempana. Edessä taitaa olla aikamoinen megapostaus, ihan tylsistymisen kunniaksi, jos ei muuta. 

Nyt asiaan: Viime viikonloppu oli aivan mahtava! Kävi aivan huippu tuuri, minun piti nimittäin vaihtaa vapaailta päittäin host-isän kanssa, eli olisin vapaa lauantai-illan jos olisin töissä perjantaina. Halusin vaihtaa, koska meillä oli C:n kanssa lauantaiksi suunnitelmia. No. Host-isä poti flunssaa melkeimpä koko viikon, ja tässä tulos:

Perjantaina hain lapset koulusta, menin host-pojan kanssa Targetiin joulukoriste/yms krääsäostoksille (ts. host-isä heittää rahaa kouraan, "Pitäkää hauskaa!" "Okei!"). Palailtiin kotiin aika myöhään, (oltiin poissa n. 14-17.30), ja tilattiin pizzaa ja väsäilin vähän kotitöitä ja odottelin että koskas host-isä lähtee. Avasin sitten suuni ja kysäisin "Mitäs on suunnitelmissa tänään?". Nuhanenä  vastasi "En mä lähe kyllä mihinkään tänään. Pistä lapset maate ja voit lähteä.". WHOOP WHOOP! Ja äkkiä tekstaria C:lle että voi tulla jo yhdeksältä hakemaan. Siis aivan huippua! Tai siis ei se että host-isä on kipeänä, mutta se, että vaihdoin vapaaillan ja sainkin koko viikonlopun vapaaksi. C ja B tulivat sitten noutamaan illasta, ja lähdettiin kaupan kautta kämpille Providenceen viettämään B:n 27v synttäreitä. Meillä oli neljästään (B, A, C ja minä) todella hauska ilta, ja synttärisankari olikin loppuillasta aika hyvässä kunnossa. Mutta ei siitä sen enempää. 

Lauantaina heräiltiin ja chillailtiin kämpillä, ja illasta lähdettiin Hooters:iin syömään wingsejä ja katsomaan UFC:tä, kuten jo oltiin suunniteltu aiemmin. Monet varmaan yhdistävät Hootersin puolialastomiin tarjoilijoihin, mutta täytyy sanoa että vaikka shortsit olivat lyhyet ja topit kireät, niin naamat eivät olleet kyllä mitään ihmeellisiä. No, onhan ne rievutkin hyvä tapa tienata lisätippejä... Wingsit olivat tosi hyviä kyllä, ja meinaan kyllä vierailla uudestaankin kyseisessä ravintolassa. Ruoka oli hyvää ja aika edullista. Ja UFC 140 oli kyllä hyvä. Sunnuntaina vain istuskeltiin kotosalla, kunnes iltapäivällä suunnattiin nokka kohti Massachusettsia, käytiin syömässä ja Wal-Martissa ja sitten pojat heittivät minut kotiin ja lähtivät töihin. 

Tämä viikko tulee olemaan tosi kiireinen, ja viikonloppunakin on luultavasti töitä, sitten viikko vielä ja au pairin pikku enkeleillä alkaa joululoma. Eli minä lähden lipettiin täältä asap. =) Tänään (tai siis eilen), lasten isoisä tuli käymään ja päästämään minut aikaisemmin töistä, jotta voisin käydä vähän pyörimässä kaupoissa ja moikkaamassa C:tä töissä. Tulin kotiin ja eteisen pöydällä oli sanomalehtiä jotka hän oli tuonut mukanaan minulle ja päällä ihana viesti: "Milla - Thank you for your patience + being a good person. Hope we see you over the x-mas time. Sorry, I hate folding kids clothes - towels washed, not dried. Love, (nimi), Mr C or whatever." Olen tullut todella hyvin toimeen lasten isovanhempien kanssa heti ensimmäisestä päivästä alkaen. He ovat aivan ihania ihmisiä, ja mm. he molemmat soittivat erikseen minulle toivottaakseen minulle hyvää syntymäpäivää lokakuussa. 

Joulusta jo mainitsinkin, vapaaehtoista vapaata pukkaa. Päätettiin C:n kanssa lähteä New Yorkiin jouluksi! Provin kämppä on tyhjä, kun B ja A lähtevät Connecticutiin ystäviensä luo joulunviettoon, ja minä ja C päätettiin repäistä ja lähdetään siis Isoon Omenaan joulua viettämään. Vielä on mietinnän alla että mennäänkö vaan joulupäiväksi (kun Providencesta ajaa vain 3,5h Nykiin), vai otetaanko hotellihuone ja lähdetään cityyn jo aattona. Viikonloppuna olisi tarkoitus varata vuokra-auto ja ehkä sitten se hotellikin. Luulen että joulusta tulee aivan mahtava! 

Olen uhannut että jos kerran mennään Nykiin, vien C:n luistelemaan. Tosin, kaksi pientä ongelmaa saattavat tehdä suunnitelmasta mielenkiintoisen: Ensinnäkin, rakkaalla miekkosellani on 48-kokoinen jalka. Eli saapi nähdä että löytyykö niitä kanootinkokoisia vuokraluistimia. Toiseksi, hän ei ole koskaan luistellut. Ikinä. (Kun on Floridassa asunut melkein koko ikänsä, ja siellä eivät nämä talviurheilulajit sattuneesta syystä ole yhtä suosittuja). Eli jos sinne jäälle ensin päästään, siitä se riemu vasta repeääkin. Luultavasti. Meinaan olla tietysti kameran kanssa valmiina... Siitä on pakko tulla hauskaa jos 194cm pitkä, iso mies isoine jalkoineen yrittää luistella ekaa kertaa! (Jep, reilukerho kokoontuu, tiedän...). Tosin saattaa se yllättääkin ja olla luonnonlahjakkuus... Hmm... No, sen näkee sitten... =D

Tähän loppuun taidankin linkittää yhden lemppari-joululauluistani, joka myös sopii tulevan joulun suunnitelmiin!

Eli kyseessä on The Pogues & Kirsty MacColl - Fairytale of New York. Sanat eivät ole aivan perus joulu-lässynlää-settiä (paitsi kohta jonka lainaan tässä alla), mutta tykkään biisistä kovasti. 

"I've got a feeling

This year's for me and you

So Happy Christmas

I love you baby

I can see a better time

When all our dreams come true"

'Tis the season!

Elikkäs terveisiä taas täältä Atlantin takaa. Joulu lähestyy kohisten, ja olen jo itsekin viikon verran popittanut joulumusaa radiosta (...ja juuri kun valitin että joulutavarat on esillä ja joulumusa soi joka paikassa...Hups...). Jouluvaloja on laitettu esille naapurustossa, ja porukat sanovat että tänä vuonna on enemmän valoja kuin viime vuonna. Ihan mukavan tunnelmanhan nuo valoviritykset luovat, en ole törmännyt mihinkään naurettaviin hökötyksiin (vielä). Tänään olikin helppo päivä töissä, aamu meni tuttuun tapaan, sitten nukuinkin melkein koko päivävapaan (vinkki: älkää hankkiko flanellilakanoita, sängystä ei pääse ylös siis millään!), sitten lapset ja host-tytön kaveri koulusta, pikaiseen läksyt ja sitten vein tytöt ostarille pyörimään ja syömään. Oli oikein kiva päivä tyttöjen kesken. 

Joulun ja uudenvuoden suunnitelmatkin ovat ainakin osaksi jo selvillä. Juttelin host-isän kanssa ja hän sanoi että uusivuosi on tietysti vapaa, ja jouluna saan tehdä mitä huvittaa, eli olla kotona tai lähteä Providenceen. Tässä tekstiviestikeskustelu aiheesta C:n kanssa:

M: "I got xmas and New Year's off. Wanna spend the holidays together?" 

("Sain joulun ja  uudenvuoden vapaaksi. Haluatko viettää pyhät kimpassa?")

C: "Duh." ("Daa.")

M: "Ok, cool." ("Okei, kiva.")

Näin helppoa se päätöksenteko oli! :) En vielä tiedä sen tarkemmin mitä ohjelmassa on, mutta eiköhän siitä tule ihan kivaa! Luultavasti lähden 23.12. Proviin, sieltä kotiin 26.12, viikko kotosalla, ja takaisin Proviin 30.12. ja ehkäpä 2.1. iltapäivällä kotiin (jos hyvin käy). 

Tällä viikolla olen töissä kauemmin perjantaina, ja illalla lähden kakkosasunnolle viikonlopuksi. Suunnitelmissa on juhlistaa B:n synttäreitä. C sanoi että yritetään tehdä "Grateful Dead's", eli meidän yhden lempibaarin, Hot Club:in, listalla olevaa drinksua. (Kyseessä on Long Island Iced Tea-tyylinen sekoitus...). Saattaa myös olla että lähdetään Hooters:iin katsomaan UFC:tä. Saas katsoa miten käy. 

Ensi viikko tulee olemaan todella kiireinen, sillä host-isällä on todella paljon töitä. No, eiköhän siitäkin selvitä. Ensi viikon jälkeen saadaankin jo ruveta henkisesti valmistautumaan jouluun! Viime joulu oli hieman outo, sillä olin juuri saapunut tänne, ja joulufiilistä sai oikein tsempata mieleen. Tänä vuonna se on huomattavasti helpompaa, kun on tämä jenkkiperhe ja poikaystävä ja kaverit kaikki lähellä. Toki perhettä ja sukua ja suomalaisia kavereita on ikävä, erityisesti näin joulun aikaan, mutta sille ei oikein voi mitään. Host-isän sanoin: "Suck it up, buttercup!"

1

Loma on nyt ohi ja aika palata kotiin Walpoleen ja töihin. Olin vapaalla keskiviikkoillasta maanantai-iltapäivään. Teki kyllä hyvää olla poissa täältä, ja vain rauhottua "kakkosasunnolla". Vietettiin Thanksgivingiä porukalla (minä ja C, B ja A, ja C:n kamu D), mässäiltiin ja nautiskeltiin (sweet potato casserole on törkeen makeaa, mutta jenkit tykkäs omatekemistä  perunalaatikosta ja lihapullista kovasti!). Illasta lähdettiin katselemaan kauppojen tarjouksia ja ostinkin PS3-ohjaimen joka oli melkein puoleen hintaan. Perjantaiaamuna käytiin vielä Best Buyssä ja ostin pari halpaa muistitikkua, jotta saan kaikki valokuvat turvaan täältä koneelta. Viikonloppu meni rauhallisesti kotosalla hengaillen. 


Ja tänään sitten tuli se vuosi USAssa täyteen! Vuosi sitten tähän aikaan taisin istua lentokoneessa jossain Atlantin yllä, iltapäivästä laskeuduttiin JFK:lle. Kotiin jäivät rakkaat ystävät ja perheenjäsenet, tuttu kotikaupunki, oma kieli ja kulttuuri. Ei ollut mitään tietoa siitä, että mitä seuraavien kuukausien aikana tapahtuu. Miten perheen kanssa menee, miten sopeudun kulttuuriin, miten työt sujuvat jne. Kaikki on sujunut todella hyvin, ja mm. siitä syystä päätin pidentää vuottani. On kyllä outo olo kun ajattelen että alkuperäisen suunnitelman mukaan olisin luultavasti tällä tai ensi viikolla matkalla takaisin Suomeen. 


Tämä au pair-vuosi on ollut täynnä iloa, surua, draamaa, vihaa, rakkautta, ja kaikkia muita tunteita mitä nyt ihmiselämään yleensä kuuluu. En kyllä osannut arvata miten paljon yksi vuosi voi muuttaa asioita. Ja luulen että olen itsekin hieman muuttunut. 


Muutaman matkankin olen ehtinyt kokea, Las Vegasiin ja Montréaliin, molemmat viime keväänä. Sen jälkeen olenkin viihtynyt lähinnä täällä Massachusettsissa ja tuossa naapurissa Rhode Islandissa. Ja nyt tosiaan elämä lähinnä keskittyy viikolla tänne Walpoleen ja viikonloppuisin Providenceen. 


Ensimmäiset puoli vuotta menin ja juhlin ja hilluin ja olin siellä sun täällä koko ajan. Nyt elämä on rauhottunut, normalisoitunut. En enää elä sitä eräänlaista fantasiaelämää jota monet au pairit elävät koko vuoden. Monet matkailevat, juhlivat, shoppailevat jne koko vuoden. Voin vain kuvitella miten vaikeaa on palata tylsään koti-Suomeen sellaisen kokemuksen jälkeen. Olen todella iloinen arjesta, jota elän tällä hetkellä. Ei upeita mekkoja ja bileitä klubeilla, kaveridraamaa ja muuta, vaan kotielämää poikaystävän kämpällä, kokkailua ja pelailua ja ihan vaan olemista. Ehkä minusta on tulossa vanha... 


No, anyway, elämä jatkuu täällä USA:ssa vielä ainakin sen 9kk. DS-lapussa lukee että viimeinen työpäivä on 28.8.2012. Mitä sen jälkeen tapahtuu, se selvinnee tässä tulevan talven/kevään aikana... 


Nyt menen ottamaan päikkärit. Kun oli pakko olla hereillä puoli yötä taas... 

Kalkkunajuhla lähestyy...

Ajattelin tässä aamupuhteeksi päivittää blogiakin, kun on jo toinen koneellinen pyykkiä menossa ja perunalaatikot uunissa ja lapsetkin lähetetty kouluun... Ensimmäistä kertaa väsäilen perunalaatikkoa, meinasin Thanksgivingiksi laittaa, joten testiversio on syytä hoitaa pois alta ensin. 

Thanksgiving eli kiitospäivä lähestyy kovaa vauhtia, viikko ja yksi päivä vielä. Minua henkilökohtaisesti ei kiitospäivä heilauta hirveästi, sattuneesta syystä (kun en ole jenkki...), mutta sen sijaan keskiviikosta sunnuntaihin oleva loma kiinnostaa sitäkin enemmän. Sain host-isältä luvan lähteä jo keskiviikkoillasta C:n kyydillä Providenceen "for the holidays". Ihanaa! <3 Ei ollakaan C:n kanssa vietetty viikonloppua pidempää aikaa kimpassa tyyliin heinäkuun lopun jälkeen, joten yhteinen loma kuulostaa todella hyvältä. Torstaina luulisin että kokkaillaan ja syödään ja mässäillään, ja sitten ajoissa nukkumaan ja perjantaina aamuyöstä olisi tarkoitus mennä shoppailemaan, kun on Black Friday, eli jenkkien ostospäivä nro 1. Uskomattomia alennuksia, ja ihmisiä jopa talloutuu ruuhkissa kuoliaaksi. Mielenkiintoista...

Viime viikonloppu oli mukava ja rento. Perjantaina pääsin töistä jo klo 14, kun olin hetken hengaillut host-tytön kanssa ostoskeskuksessa ja sieltä hänet tultiin hakemaan. Ostin vihdoin hupparin ja uuden topin ja vähän muuta pikkusälää. En ole uusia vaatteita ostanut moneen kuukauteen. Sieltä kotia kohti, ja laittautumaan iltaa varten. Herrat C ja B tulivat noutamaan minut töiden jälkeen, lähdettiin heidän luokseen Providenceen ja sieltä iltaa viettämään C:n kanssa ihan kaksistaan Atwells Avenuelle. Käytiin yhdessä kiinalaisessa ravintolassa syömässä alkupaloja ja nauttimassa puoliksi "scorpion bowl", ja hauskaa oli kunnes huomattiin että verottivat $30 siitä drinkistä! No, se muuttikin suunnitelmia vähäsen, mutta käytiin kuitenkin vielä meksikolaisessa paikassa hörppimässä hienot tequilat (ei siis shotit vaan ihan pikkuhiljaa). Oli tosi kiva ilta! Ja siitä tietysti kotiin pelaamaan pleikkaria. =D

Lauantaina palasin kotiin iltapäivällä kun C ja B menivät töihin. Illasta vahtisin host-poikaa hetken (host-tyttö oli viikonlopun isovanhempiensa luona, huh!). Oli todella helppo ilta, kun on helppo lapsi. Välillä kun tuo host-tyttö testaa hermoja ihan koko rahan edestä. Pojan kanssa käytiin Five Guysissa hamppareilla ja sieltä kotiin vähäksi aikaa leikkimään, kunnes oli pojun aika mennä nukkumaan, kun sunnuntaiaamusta oli jäkisharkat. Loppuilta meni odotellessa host-isää kotiin, ja siitä klo 23 tms herraseura tuli taas hakemaan minut ja suunnattiin takaisin Rhode Islandin puolelle. Kätevää kun C:n työpaikka on vain n. 15min ajomatkan päässä meiltä. =) 

Sunnuntai oli rento, käytiin Providence Placessa (iso ostoskeskus) ja hengailtiin C:n luona. Käytiin myös C:n tätiä moikkaamassa, ja KFC:ssä päivällisellä. Söin Double Down:in, eli pekonia, juustoa ja majoa kahden kanapalan välissä. Siinä on mun tyylinen hamppari! =D Tietysti illasta piti taas palata kotiin. Ja se ei ole koskaa kivaa. No, ei voi mitään. Viikko on alkanut ihan ok, vaikkakin host-tyttö on välillä aika kamala. 

Tänään onkin jo keskiviikko, tarkoitus olisi käydä moikkaamassa aussi-M:ää töiden jälkeen, ja sieltä vielä hetkeksi moikkaamaan C:tä sen työpaikalla. Torstaina päivällä käyn Wellesleyssä moikkaamassa suomi-L:ää, ennenkun se perhana lähtee matkustamaan ja sieltä pikkuhiljaa takaisin Suomeen... =( Ja sitten onkin jo perjantai! Normiviikonloppu, perjantaina päivällä vapaaksi, lauantai-illasta töitä, sunnuntai vapaa. Sitten onkin vain 3 päivää töitä ennen lomaa. Mahtavaa! 

PS: Täällä raikaa jo kaikki joululaulut kaupoissa jne, ja jouluhärpäkkeet ovat olleet esillä eri putiikeissa jo varmaan kuukauden... I <3 USA! =D

Vihdoin päivitystä!

Huhhuh, en meinannut edes tänään saada kirjoitettua mitään. Laiskuus on iskenyt taas pahemman kerran! No, yritetään nyt vähän päivitellä, kun viimeksi kirjoittelin kunnolla 11. lokakuuta. Ei hyvä!

Ensinnäkin: extension-hakemukseni hyväksyttiin, joten nyt se on virallista! Viimeinen työpäivä näillä näkymin on 28.8.2012. Jeejee! (Eli vielä pitäisi melkein 10kk jaksaa...). Ja jos en maininnut sitä aiemmin, niin sain myös Massachusettsin ajokortin hommattua, joten sekin asia on hoidettu. 

Tässä välissä olen jo ehtinyt viettää 3 kokonaan vapaata viikonloppua! Mahtavaa! C tosiaan sai kämpän Providencesta, tosi läheltä keskustaa, joten viikonloput tulee vietettyä täällä. (Eli nytkin hengailen kakkosasunnolla...). Viikonloput ollaan vaan rentouduttu ja pelattu ja chillattu. 

Viikot on mennyt tuttuun tapaan töissä, eipä oikeastaan mitään ihmeempää mainittavaa siitä. Host-poika täytti lokakuun lopussa 7v, ja mun omat synttärit oli muutamaa päivää ennen, joten on saatu juhlia oikein koko rahan edestä. Muistettiin minua lahjoillakin, mahtavista mahtavin poikkikseni kävi hakemassa minulle oman PS3:n, ja host-isältä sain lahjakortin GameStopiin, joten illat menee pelatessa. =) Call of Duty: Black Ops on SE juttu tällä hetkellä. Tai ainakin tiistaihin saakka kunnes Modern Warfare 3 julkaistaan. Nörtti kun olen, niin tietysti olen jo varannut oman kappaleeni, ja saan sen noutaa heti puoliltaöin tiistaina jos haluan. Ehkei nyt kuitenkaan mennä niin pitkälle, mutta heti tiistaiaamuna meinasin kyllä hakea pelin. 

Meillä oli halloweenia edeltävänä viikonloppuna lumimyrskykin, tosin Providencessa ei tullut lunta lähes lainkaan. Walpolessa oli tullut enemmän, ja sunnuntaina sain puhelun host-isältä, "turha tulla kotiin, meillä ei oo sähköä". Ihan jees, sain pitkän viikonlopun, kotiin menin vasta maanantaina päivällä. Lasten koululla oli sähköt poikki kaksi päivää, joten lapsukaisten kanssa hengailtiin kotona ja käytiin leffassa jne. Halloweeniltana istusin kotona pelailemassa, ja lapset kävivät trick-or-treat-kierroksella isänsä kanssa. 

Tämän viikonlopun sain myös kokonaan vapaaksi, koska perheellä oli menoa perjantaina ja lauantaina, ja eivät tarvinneet minua. Vielä n. 5h meinasin olla täällä, ja sitten on valitettavasti taas aika palata kotiin Walpoleen ja valmistautua uuteen viikkoon. 

En usko että on mitään muuta kirjoitettavaa tällä erää, mutta meinaan palata asiaan taas lähiaikoina. Elämä rullaa tasaista tahtia, joten mitään maata mullistavaa kirjoitettavaa ei oikeastaan ole. Jos jollain lukijalla on toiveita aiheista tms, niin pistäkää toki kommenttiboxiin! 

Blogitauko for the win!

Hengissä olen edelleenkin, vahingossa pidellyt aikamoista blogitaukoa. Yritän perjantaina kirjoitella viime aikojen tapahtumista. Luvassa mm. synttärijuttua, lumimyrskyä, sähkökatkoa, halloweenia, videopelejä yms. :) On vain ollut niin kiire viime viikot ettei blogi ole oikeastaan edes käynyt mielessä. No, viikonloppuna asiaan tulee muutos!

Synttäri-ilmapallot, jotka sain host-isältä :)

C:n kämpän ulkopuolelta viime viikonloppuna... Lunta!!!